Millainen oli markkinoinnin vuosi 2020?

Vuosi alkoi varmasti monella muullakin optimistisissa tunnelmissa. Tehtiin suunnitelmia, buukattiin palavereja, arvioitiin budjettia, piirreltiin kaavioita ja täsmennettiin strategioita. Maaliskuussa kun kaikki muuttui, oltiin yhtäkkiä ihan uuden edessä: mitä oikein tapahtui ja miten tästä eteenpäin? Muuttuneessa tilanteessa monen reaktio oli vetää pussin suut kiinni ja pienentää erityisesti markkinoinnin kuluja.

"Onneksi ei ole lokakuu"

Kevät ja kesä kuluivat monelta uuteen tottuessa. Elättelimme toiveita, että syksyyn mennessä tilanne helpottaa, ja siltä hetken jo näyttikin. ”Onneksi nyt ei ole lokakuu” toistelimme toisillemme, ”ei tätä jaksaisi talven pimeydessä, nyt sentään aurinko paistaa.”

Yritykset sopeuttivat liiketoimintaansa, etsivät uusia keinoja palvella asiakkaitaan ja moni joutui vaikean paikan eteen, kun asiakasvirta yhtäkkiä väheni tai katosi. Oli lomautuksia ja osa yrityksistä oli pakotettu sulkemaan ovensa kokonaan, mutta oli myös niitä, jotka sopeutuivat ja jopa menestyivät. 

Syksyn tullen aloimme jo hiljalleen tottua tilanteeseen. Osa lomautetuista palasi töihin ja elämä alkoi palailla uomaansa, joskin erilaiseen uomaan kuin ennen koronavirusta. Markkinointipanostuksetkin taas hiljalleen nousivat. Jotkut yritykset olivat jo kesällä huomanneet, ettei markkinoinnin panostusten vähentäminen ollutkaan se paras ratkaisu. Kuitenkin jotain oli muuttunut, kenties pysyvästi.

Pakotettu digiloikka

Mediassa on koko vuoden tuotu esiin suomalaisyritysten tilannetta ja erilaisia selviytymiskeinoja. Syksyn tullen kysyimme yrityksiltä, miten korona on vaikuttanut heidän liiketoimintaansa. Kun kesällä köllöttelimme auringossa, siirryimme samalla yhä enemmän tekemään asioita verkossa. Tilasimme ruokaa ja tavaroita, osallistuimme tapahtumiin ja teimme etänä kaiken mahdollisen, minkä pystyimme. Tämä ei jäänyt yrityksiltä huomaamatta.

Tekemäämme kysely paljasti sen, minkä olimme jo omien asiakkaidemme kanssa huomanneet. Kesän jälkeen ja sen aikana jopa 27% pk-yrityksistä päätyi kehittämään verkkopalveluitaan ja 38% sanoi tekevänsä niin lähitulevaisuudessa. Erityisesti panostettiin verkkosivuihin, digitaaliseen mainontaan ja verkkokauppaan. 

Muutos oli erityisen suuri B2B-toimialalla, missä messuilla ja muilla tapahtumilla on ollut keskeinen rooli niin liiketoiminnassa kuin markkinoinnissa. Kun tapahtumat yhtäkkiä loppuivat, oli paine uusien kanavien löytämiseen ja niiden hyödyntämiseen suuri.

Digiloikka ollut mielessä jo pitkään

Kun maaliskuussa 2019 kysyimme suomalaisyritysten suunnitelmista digitaalisen markkinoinnin suhteen, oli monella jo silloin mielessä digitaalisen markkinoinnin kehittäminen, mutta samanaikaisesti todettiin, että yrityksillä on digiosaamisessa vajausta. Tiedettiin, että digitaaliseen markkinointiin pitäisi panostaa, mutta ei oikein tiedetty miten se tapahtuisi. Vasta maailmanlaajuinen pandemia pakotti suomalaisyritykset digitaalisiin kanaviin ja niitä hyödyntämään.

Toisaalta me suomalaiset olemme digikansaa ja siirtyminen digiin tapahtui meillä kuitenkin verrattain sujuvasti. Kanavat olivat jo olemassa, ne piti vain ottaa käyttöön. Nyt on se kesällä mainittu lokakuu, ja olemme jollain tavalla sopeutuneet pimeyteen ja koronaan. Nyt kun eletään vuoden pimeintä aikaa, on katseet jo kohdistettu kevääseen.

Aika näyttää

Vielä on matkaa siihen, että elämä palaisi ”normaaliin”, jos palaakaan, mutta jonkinlaista toivon tunnetta on selvästi ilmassa. Ehkä olemme kuitenkin selvinneet pahimmasta, tottuneet elämään haastavassa tilanteessa ja sopeutuneet sekä sopeuttaneet bisneksemme uudenlaiseen maailmaan. Aika näyttää, millaiseen malliin suomalainen markkinointi lopulta päätyy, mutta se ainakin on jo selvää, että suomalaiset yritykset ovat ottaneet tärkeän askeleen kohti digitalisaatiota, josta tähän asti on paljon puhuttu, mutta jota vielä on arasteltu.

Fonecta auttaa yrityksiä menestymään digitaalisesti.