Asia, jota olen viime aikoina kovasti miettinyt, ja joka minua jopa huolestuttaa, on suomalaisyritysten heikko verkkonäkyvyys. Kesälomakausi on juuri käynnistynyt ja me suomalaiset olemme sankoin joukoin lähtemässä lomamatkoille, lomasuunnitelmat ovat ihan viimeistään nyt kovassa vauhdissa. Näin itsellänikin. Etsiessäni tulevasta kotimaan lomakohteestani tietoja, törmäsin jatkuvasti siihen, että paikallisten yritysten tiedot ovat verkossa riittämättömät tai jopa väärin.

Tiedolla johtamisen tasoja on monia. Ratkaisevaa on, että tieto on eri ihmisten käytettävissä ja että sitä osataan hyödyntää oikein – niin isoissa transformaatioissa kuin päivittäisissä asiakaskohtaamisissakin, kirjoittaa Fonectan muutoshankkeiden ja projektien johtamisesta vastaava Tanja Niittymäki.

Tiedolla johtaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että käytettävissä on riittävästi oikeanlaista tietoa, jota pystyy käsittelemään ja jonka pohjalta voi tehdä päätöksiä. Tällöin päätöksenteko perustuu faktoihin eikä mielipiteeseen tai mutu-tuntumaan.

Tiedon lähteitä ajatellessa moni miettii ensimmäiseksi tietokantoja, exceleitä tai erilaisia raportteja. Niistä kuitenkin puuttuu tiedon inhimillinen puoli. Yksinkertaisimmillaan tietoa saa kuuntelemalla ja juttelemalla toisten ihmisten kanssa. Kollegat ja asiakkaat ovat erinomaisia tiedonlähteitä, joita kohtaamme päivittäin.

Mihin niitä exceleitä sitten tarvitaan? Kokemukseni mukaan kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tieto tukevat ja täydentävät toisiaan. Tietokannat ovat monella tapaa hyödyllisiä: niiden avulla voimme kerätä tietoa yrityksistä ja päättäjistä sekä louhia tärkeää tietoa asiakkaiden ostokäyttäytymisestä.

Kaikilla tulee olla pääsy tietoon

Tiedon hyödyntämisen tulisi aina johtaa johonkin tekemiseen, välillä ihan konkreettiseen muutokseen. Itse tieto ei sinällään ole arvokasta, vaan se, miten tietoa käyttää. Yritysjohto hyödyntää tietoa strategiseen päätöksentekoon, liiketoimintasuunnitelmien rakentamiseen ja kilpailuympäristön ymmärtämiseen. Operatiivisella tasolla tiedon avulla voi tehdä toimenpiteitä vaikkapa asiakaspoistuman vähentämiseksi.

Tiedolla johtamiseen liittyy myös vääriä uskomuksia. Kuulen usein väitettävän, että dataa ei ole riittävästi, se ei ole oikeanlaista tai siihen ei ole itsellä pääsyä. Moni myös ajattelee, että tiedolla johtaminen on vain ylemmän johdon agendalla. Näin asia ei ole, vaan kaikilla organisaation tasoilla on oltava pääsy heille asiaankuuluvaan, ajantasaiseen tietoon. Me esimerkiksi käytämme sellaisia järjestelmiä, kuten Salesforcea, johon kaikki pääsevät tarvittaessa.

Ennakointi ja muutosvalmius olennaista

Mitkä seikat ovat menestymisen kannalta oleellisia? Yrityksen kuin yrityksen on mielestäni hyvä osata ennakoida ja tunnistaa toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Etenkin asiakkaita tulee kuunnella herkällä korvalla.

Esimerkiksi Fonectalla digitalisoimme koko palvelutarjoomamme, kun huomasimme, ettei printti enää vastaa asiakkaiden tarpeisiin. Toimintaympäristön digitalisoituminen tarkoittaa meille myös sitä, että B2B-asiakkaidemme ostokäyttäytyminen on muuttunut. Se taas tarkoittaa, että meidän on muutettava ja kehitettävä omaa tapaamme palvella asiakkaitamme.

Näin menestyt transformaatiossa

Isojen muutosten onnistunut läpivieminen on monen tekijän summa. Kokosin lähes parinkymmenen vuoden kokemukseni perusteella aineksia transformaation tueksi:

• Hyvä kuva nykytilasta ja selkeä tavoite mihin halutaan päästä. Jos nämä kaksi ovat yrityksellä kunnossa, asiat ovat jo hyvällä mallilla. Tiedolla johtamista kannattaa hyödyntää nimenomaan tilannekuvan muodostamisessa ja tavoitteen kirkastamisessa.
  
  
• Ihmisten mukaan saaminen. Yksikään muutos ei tapahdu ilman siihen sitoutuneita ihmisiä. Tärkeintä on, että ihmiset ymmärtävät, miksi muutos on tarpeen, sillä omia totuttuja tapoja tulee olla valmis vaihtamaan. Tähän liittyvät olennaisesti myös odotusten hallinta ja riittävä viestintä.
  
  
• Kyky konkretisoida haluttu muutos. Muutoksen kuvaaminen ei saa jäädä yläpilvihöttöön, se tulee osata suunnitella ja priorisoida. Usein transformaatiot ovat pitkäkestoisia, jolloin ne pitää pystyä palastelemaan pienempiin kokonaisuuksiin.
  
  
• Herkkyys päivittää suunnitelmaa. Tilanteet ja toimintaympäristö muuttuvat matkan varrella. Asiakkailta ja henkilöstöltä saatu palaute ja sen mukaiset päivitystarpeet tulee huomioida.
  
  
• Muutoksen läpivieminen vaatii sitkeyttä. Suunnitellut asiat pitää viedä kaikkien tasojen läpi. Ensimmäisellä kerralla ei aina onnistuta, joskus vaaditaan enemmän yritystä. Muutos on totta vasta kun tekeminen arjessa on muuttunut.
• Esimerkillä johtaminen. Kulmahuoneesta käsin on vaikeaa johtaa muutosta. Täytyy olla itse valmis käärimään hihat – silloin muidenkin on helpompi lähteä muutosmatkalle mukaan.

Markkinoinnin murros -blogisarjassa fonectalaiset ottavat kantaa digimarkkinoinnin trendeihin ja tulevaisuuteen.

Hybridityöstä on tullut monelle normaali työnteon tapa. Jotta se onnistuu ja töitä voi tehdä tietoturvallisesti ajasta ja paikasta riippumatta, tarvitaan ajanmukaiset työvälineet, yhteiset pelisäännöt – ja tulevaisuuden ennakointia, kirjoittaa Fonectan ICT-johtaja Tapio Lautanala.

Teknologinen kehitys kulkee kohti digimarkkinoinnin demokratisoitumista. Olemme huomanneet, että pk-yritykset pysyvät parhaiten kehityksessä mukana keskittämällä digitaalisen asiakashankintansa, kirjoittaa Fonectan tuotejohtaja Markus Vuorinen.

Fonecta muutti vuosi sitten johtamistapaansa merkittävästi. Ajattelemme, että yrityksen menestys syntyy työntekijöiden hyvinvoinnin sivutuotteena, kirjoittaa henkilöstöjohtaja Hanna Korhonen.

Jokainen yritys hyötyy liiketoiminnassaan digitaalisesta läsnäolosta. Kun yrityksen kotisivut ovat ajan tasalla, askel digitaalisen markkinoinnin laajempaankin hyödyntämiseen on helpompi, kuin moni kuvittelee, kirjoittaa Fonectan myyntijohtaja Sauli Korpisaari.

Mainostatko ja julkaisetko paljon LinkedInissä? Jatkossa hallinnoit sisältöjä ja mainoksia helpommin Business Managerin ja materiaalipankin avulla. Uudet mittarit tuovat tuoreen näkymän tulosten tarkasteluun.

Mainostajan uusia työkaluja lanseerataan LinkedInissä talven 2022 aikana. Saat niistä myöhemmin lisätietoa Fonectan LinkedIn-yrityssivuilta.

Fonectan LinkedIn-yrityssivut

Hallinnoi mainostiliä Business Managerilla

Business Manager on monelle mainostajalle tuttu jo Facebookista. Tuttuus varmasti madaltaa kynnystä testata ominaisuuksia, kun Business Manager otetaan lähiaikoina käyttöön myös LinkedInin puolella.

”LinkedInillähän on ollut Campaign Manager, työkalu, jolla rakennat yksittäisen kampanjan. Se ei muutu, mutta Business Manager tulee ikään kuin tasoksi sen yläpuolelle”, sanoo LinkedIn Relationship Manager Emmi Mikkola Fonectalta.

”Se on huomattava parannus mainonnan julkaisujärjestelmän hallintaan.”

Fonecta on ollut mukana Business Managerin globaalissa betatestausvaiheessa.

”Olemme testanneet sitä syksyn mittaan hiljalleen. Fonectan asiakkaat ja meidän kanssamme kumppanoituneet toimistot pääsevät lähikuukausina ensimmäisten joukossa testaamaan ja ottamaan sitä käyttöön”, sanoo Mikkola.

Julkaise sisältöjä materiaalipankin avulla

Sisällönhallinnan avuksi on tulossa muitakin uusia ominaisuuksia. Jatkossa yrityksillä on käytössään LinkedInin mainostilillä materiaalipankki. Esimerkiksi yrityksen videoiden, kuvien ja oppaiden säilyttäminen, käyttöönotto ja hallinnointi on sen ansiosta entistä helpompaa.

Myös nämä tulevat toiminnallisuudet innostavat varmasti innokkaita kokeilijoita ja entistä paremman tuloksen etsijöitä: mahdollisuus automatisoituun A/B-testaukseen ja usean eri mainosmuodon käyttäminen samaan kampanjaan.

”Kerromme kaikista uusista toiminnoista tarkemmin, kun aikataulu ja yksityiskohdat ovat tiedossa”, sanoo Mikkola.

Lisää vaikuttavia raportteja kulmahuoneelle

IAB Finland kertoo, että suomalaiset yritykset käyttivät somemainontaan 86,5 miljoonaa euroa vuoden 2021 alkupuoliskolla. Se oli 29,4 prosenttia kaikesta yritysten digimainonnasta.

Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla (IAB Finland)

Mainonnan monipuolinen mitattavuus ja havainnolliset raportit ovatkin välttämättömiä työkaluja, kun yritykset tekevät resursointi-, budjetointi- ja sisältöpäätöksiä.

”Me suomalaiset olemme insinöörikansaa eli tykkäämme luvuista ja numeroista. Päätöksemme perustuvat tilastoihin, exceleihin ja dataan”, Emmi Mikkola sanoo.

Ensi vuoden aikana yritystilit saavat ainakin mainonnan ROI:n ja account based marketing -mainonnan mittaamiseen kaksi uutta työkalua.

”Ne tekevät entistä läpinäkyvämmäksi sen, kuinka paljon LinkedIn-mainontaan investoitu aika ja raha tuottaa yritykselle takaisin ja miten se vaikuttaa vaikkapa ostoputken arvoon.”

Tilaa maksuton taktisen LinkedIn-mainonnan opas

Fonecta on Suomen ainoa virallinen LinkedIn-kumppani ja tarjoaa siksi erinomaiset keinot LinkedIn-mainontaan erityisesti B2B-yrityksille.

Parhaimmillaan digimarkkinointi on dataohjautuvaa optimointia, jossa sampoon laitetaan rahaa, koska se tuottaa lisää rahaa, kirjoittaa Fonectan markkinointijohtaja Katja Laaksonen.

Kuvittele itsesi ohjaamoon, jossa näet yrityksesi keskeiset myyntikanavat ja -alustat sekä asiakkaille suunnatut sisällöt. Voit yhdellä silmäyksellä hahmottaa kokonaiskuvan kaikista yrityksesi asiakassegmenteistä – uusista asiakkaista, sitoutuneista nykyasiakkaista ja menetetyistä asiakkaista.

Mikä tärkeintä, voit yhdellä hiirenklikkauksella virittää segmenttikohtaista houkuttelevuutta ja myös nähdä muutokset asiakasvirroissa. Yrityksesi voi palvella asiakkaitaan paremmin ja kerryttää tietoa siitä, mikä houkuttelee uusia asiakkaita ja mikä työnsi menetetyt asiakkaat pois.

Tämä ei ole tieteistarinaa, vaan yksinkertaistettu kuvaus nykyisen digimarkkinoinnin sammosta sellaisena kuin minä sen näen. Parhaimmillaan digimarkkinoinnissa yhdistyy syvällinen asiakasymmärrys ja asiakkaan koko elinkaaren hallinta, mutta myös datavetoisuus sekä kyky mitata markkinoinnin tuloksia.

Markkinoinnin murros nosti markkinoinnin uuteen asemaan

Markkinoinnin murros on nostanut digimarkkinoinnin investoinniksi yrityksen muiden kasvuinvestointien joukkoon. Digimarkkinointi ei enää ole pelkkä kulu eikä markkinointi liiketoiminnan tukitoiminto, vaan ajuri.

Miksi? Digimarkkinointi on se keino, joka pystyy määrittelemään yrityksen markkinan, analysoimaan asiakassegmentit, rakentamaan asiakasymmärryksen, johtamaan asiakashankintaa – ja lopulta myös tekemään kaupat.

Mielestäni samat asiakaskokemuksen ja asiakaspolkujen hallinnan lainalaisuudet pätevät kaikenlaisiin yrityksiin. Ne soveltuvat suuryrityksiin, mutta myös pienempiin kasvuyrityksiin, joiden asiakashallintaan ei enää riitä pelkkä excelöinti.

Mielikuva markkinoinnista mainostoimintovetoisena, silloin tällöin toistettavana brändikampanjointina kannattaa siis unohtaa. Digimarkkinointi on jatkuvaa, koko ajan päällä olevaa tekemistä.

Keskiössä mittaaminen ja dataohjautuva optimonti

Ajatus digimarkkinoinnista investointina toimii myös toiseen suuntaan. Kuten muitakin yrityksen investointeja, digimarkkinointia voidaan koetella kustannuksia ja hyötyjä punniten.

Investointi yhteen asiakassegmenttiin voi olla tuhat euroa tai yhteen asiakkaaseen vaikkapa kymmenen tuhatta euroa, riippuen siitä, miten tärkeäksi segmentti koko elinkaarensa aikana liiketoiminnassa voi kasvaa. Ratkaisevaa on se, että päätöksenteon tueksi on riittävästi dataa eri asiakasryhmien tarpeista, käyttäytymisestä ja koko elinkaaren mittaisesta arvosta.

Varsinkin digitaalisessa liiketoiminnassa kaikki on mitattavissa, joten myös investointipäätösten tekeminen on täsmällistä ja helppoa. Kyse on dataohjautuvasta optimoinnista: sampoon laitetaan rahaa, jotta se tuottaa lisää rahaa.

Fonecta auttaa yrityksiä kasvamaan. Tutustu palveluihin.

Markkinoinnin murros -blogisarjassa fonectalaiset ottavat kantaa digimarkkinoinnin trendeihin ja tulevaisuuteen.

Chief Marketing Officer Katja Laaksonen toimii Fonectan markkinointi- ja viestintäjohtajana. Katjalla on vahva kansainvälinen kokemus digitaalisten palveluiden markkinoinnista sekä liiketoiminnan digitalisoinnista monelta eri toimialalta. Katjalle datavetoinen asiakaskokemuksen hallinta on lähinnä sydäntä.

Paikallinen näkyvyys on noussut digimarkkinoinnissa olennaiseksi, kun ihmisten hakukonekäyttäytyminen on muuttunut. Pelkkä näkyvyys ei silti riitä, vaan asiakkaat täytyy kohdata, kirjoittaa Fonectan myyntijohtaja Antti Tukia.

Paikallinen, tai lokaali näkyvyys on noussut digimarkkinoinnin kärkiteemaksi Suomessa ja maailmalla. Se liittyy laajempaan ajatukseen nykytaloudesta löydettävyystaloutena, jossa tuotteiden ja palvelujen digitaalinen löydettävyys sanelee sen, syntyykö kaupankäynnille edellytyksiä.

Jopa 80 prosenttia asiakkaista hakee netistä tietoa ennen kuin tarttuu kivijalkaliikkeen ovenkahvaan. Samalla asiakkaiden – kuluttajien ja yrityspäättäjien – hakukäyttäytyminen muuttuu kovaa vauhtia.

Haut eivät enää perustu yhteen sanaan ja loputtomien tulosten kahlaamiseen. Yli puolet kaikista globaalisti tehdyistä hauista on nykyään lausemuotoisia ja sisältää vähintään neljä sanaa. Osatekijät voivat olla vaikka: kuvailu + toimiala + sijaintitieto + aukiolotieto. Perjantaipitsaa kaipaava siis syöttää hakukenttään esimerkiksi ”paras pitseria lähellä minua avoinna nyt”. 

Nykytiedonhakija on kärsimätön. Jopa 70 prosenttia tiedonhakijoista ei enää käy lainkaan yrityksen kotisivuilla vaan saa kaipaamansa tiedot nopeammin muualta, kuten hakutulossivulta.

Miten voit varmistaa, että sinun yrityksesi nousee hakutuloksissa kärkeen – tai edes ensimmäiselle tulossivulle? Tämä on se ydinongelma, johon minä ja kollegani Fonectalla etsimme ratkaisuja.

Fonectassa löydettävyysosaamiselle on pitkä historia alkaen perinteisistä paikallisista puhelinluetteloista. Kun tänään keskitymme lokaaliin löydettävyyteen, keskitymme ymmärtämään digimaailman isoja ekosysteemejä, kuten Googlea, Facebookia ja Applea.

Näissä ekosysteemeissä lokaali näkyvyys syntyy yrityksen perustietojen avulla. Vähintäänkin siis yrityksesi toimiala-, tuote-, sijainti- ja aukiolotietojen tulee olla oikein ja yhtenevät kaikissa keskeisissä paikoissa. Tietojen oikeellisuus koskee yhtä lailla julkisia toimijoita.

Paikallisen näkyvyyden merkitys perustuu siihen faktaan, että tunnettu yritys kasvaa todennäköisemmin kuin tuntematon. Jos yritys ei löydy, se tekee kauppaa vain sellaisten asiakkaiden kanssa, jotka jo tuntevat sen. Ja jos uudet asiakkaat eivät löydä yritystä, se ei kasva.

Silti löydettävissä oleminen on eri asia kuin valituksi tuleminen. Digiajalla valituksi tuleminen vaatii sitä, että tuotteestasi ja palvelustasi on tarjolla kokemuksia ja arvosteluja. Käyttäjät laittavat arvosteluja eri verkkopalveluihin, kuten vaikka TripAdvisoriin, Yelpiin ja Googleen.

Arvostelut ovat digitaalista vuoropuhelua asiakkaiden kanssa ja isossa kuvassa yrityksen maineen hallintaa. Asiakkaita kannattaa ohjata antamaan palautetta, mutta melkeinpä tärkeintä on, että yritys vastaa negatiiviseen palautteeseen. Vastaamisella on iso merkitys pettyneelle asiakkaalle mutta myös tapausta palautepalvelussa seuraavalle.

Erään tutkimuksen mukaan yrityksen arvosteluja lukevista jopa 70 prosenttia tekee kaupat vuorokauden sisällä. Sillä todella on merkitystä, miten asiakkaat verkossa kohtaat.

Markkinoinnin murros -blogisarjassa fonectalaiset ottavat kantaa digimarkkinoinnin trendeihin ja tulevaisuuteen.

Markkinointi rakennusalalla on tyypillisesti rakentunut rakennettavien rakennusten ympärille. Niille on oma paikkansa myös nykyaikaisessa markkinoinnissa, mutta tulevaisuudessa alan olisi pystyttävä puhuttelemaan muitakin kohderyhmiä kuin pelkästään uuden talon tai toimitilan ostajia. Tässä esimerkkinä erään Fonectan asiakkaan ja suomalaisen rakennusalan yrityksen muutosmatka digitaalisen markkinoinnin pariin yhden vuoden ajalta.

Tervetuloa tähän päivään

Nimeni on Valtteri Karjula. Toimin toista vuotta markkinointipäällikkönä rakennusalan yrityksessä nimeltä Perustava. Tarjoamme läpi Suomen pohja-ja perustustöitä sekä yksityisten että ammattirakentajien tarpeisiin. Meidät tunnetaan vahvoista valusokkeleista eli perustuksista ja osana perustustoimitusta tarjoamme rakentajille myös muita palveluita, kuten maaperätutkimuksia, maanrakennustöitä, paalutusta, suunnittelua, kellareita ja tukimuureja. Arkikielellä kerrottuna Perustava tekee kaiken sen, mitä rakennuksen alle tulee.

Vuonna 2007 perustettu Perustava on aina panostanut markkinointiin ja erottautunut omalla oranssilla brändivärillä erilaisena tekijänä rakennusalan sisällä. Sain siis itsekin aloittaa työpaikassa, jossa markkinoinnin asema liiketoiminnan ohjaavana ajurina oli tunnistettu, mutta sen resursointiin, suunnitelmallisuuteen ja jalkauttamiseen tarvittiin lisäkäsiä. Työelämässä tätä samaa kutsutaan nimetyksi vastuuksi tai muutosjohtamiseksi.

Perustavan markkinoinnin muutostarpeet kohdistuivat eritoten uusasiakashankintaan sekä markkinoinnin rooliin osana yrityksen kasvua ja brändin vahvistamista. Puhuimme johtoryhmässä auki markkinoinnin yhteiset tavoitteet, joita kohden markkinointia olisi lähdettävä suunnittelemaan ja kehittämään. Tavoitteista ensimmäinen oli mistä saamme uusia asiakkaita ja toisena kuka toteuttaisi asiakkaille myydyt tuotteet ja palvelut, eli mistä saamme päteviä työntekijöitä?

Mitä myynnin ja markkinoinnin yhteispeli tarkoittaa?

Kun matkustetaan ajassa vuosi taakse päin, kaikkea saavutettua ja saavuttamatonta on helpompaa reflektoida. Perustavalla markkinoinnin seuraava askel lähti käyntiin siitä, että tavoitteiden kirkastamisen jälkeen seuraavana työvuorossa oli datan kerääminen. Jokaisen eri markkinointijärjestelmän ja datapisteen kohdalla keräsimme yhteen kaiken sen datan, mitä historiassa meille oli kertynyt. Kerätyn ja osittain keksityn datan kautta pystyimme saamaan näkyville kaikki numerot millä tasolla kunkin teknologian käyttäminen oli ja mitkä olisivat niiden seuraavat kehitysaskeleet.

Dataa oli kertynyt eri aikakausilta, mutta määritimme ne koskettamaan yhtä täyttä työvuotta. Data eli suomeksi sanottuna numerot kertoivat todelliset luvut silloisesta markkinoinnin tekemisestä ja tuloksista, mutta antoivat myös lähtökohdat uusien tavoitteiden määrittelyyn. Mikäli emme saaneet dataa jostakin asiasta, keksimme siihen omat mittarit tai mietimme vain lisää mistä kautta datan saisi saataville. Lopulta jokaiselle tekemiselle löytyi aina jokin mittari tai oma lähtötaso.

Datan keräämisen jälkeen Perustavan myynnin ja markkinoinnin yhteispeliä lähdettiin rakentamaan arjen kautta. Loimme mallit ja säännöt eri teknologioiden käytölle sekä koulutimme myyjät ja markkinoijat niihin teknologioihin, mitä he omassa työssään tarvitsivat. Myynnin CRM asetettiin yhteiseksi paikaksi, joka keräsi sekä uudet asiakkaat että vanhat asiakkaat samaan digitaaliseen tilaan. Markkinointi toi uudet asiakkaat ja myynti otti ne sieltä hoitoonsa.

Kotisivut tärkein asiakashankinnan kanava

Tavoitteiden, datan ja tunnistettujen työkalujen jälkeen seuraava askel oli ottaa steppi taakse päin. Nappasimme siksi syyniin Perustavan kotisivut. Olimme nimittäin saaneet ”myyntiputken” pelaamaan ja sinne oli helppoa saattaa uusia asiakkaita, mutta vasta tämän jälkeen pääsimme kiinnittämään kehitystyömme markkinoinnin perustekemisen eli sisällöntuotannon ja SEO/SEM asioiden pariin. Päätimme kotisivujen olevan meille tärkein yksittäinen asiakashankintakanava.

Kotisivuille tarkistimme ensin niiden tekniikan ja toimivuuden. Jälleen kerran kiitos omalle työnantajalle, talon sisältä löytyi teknistä apua kaikkeen siihen, mitä ei markkinointi itse pystynyt ratkaisemaan. Tämän jälkeen aloimme rakentamaan kotisivuistamme kokonaisuutta, joka muistuttaisi Perustavan digitaalista toimistoa ja pystyisi palvelemaan saapunutta kävijää, tulipa hän mistä päin Suomea tahansa. Kotisivuille siis piti rakentaa samat elämykset, palvelut ja tuotteet, mitä Perustavan fyysiset toimipisteet tarjoavat ympäri Suomen. Kun pöytä oli katettu, vieraat kehdattiin kutsua sisään.

Mainonnalla ja SEOlla viimeisteltiin näkyvyys

Viimeisimpänä nostettavana markkinoinnin asiana oli huolehtia riittävästä jakelusta eli saada kutsuille kävijöitä. Liikenne kotisivuille hommataan aina sekä SEO:n että SEM:in kautta ja siihen yhtälöön lisätään vielä ainakin sosiaalinen media. Aktiivinen sisällöntuotanto relevantteine sisältöineen rakentajien arjesta ja tarpeista vastasi SEO-huutoon, mutta SEM:iä toteutettiin rekrytarpeissa eli työnhakijamainonnassa sekä erikoisissa hakusanoissa ja aiheissa, mihin ei ollut järkevää tehdä itse syvällisempää sisältöä.

Markkinoinnin jakelun yhdeksi jaotteluksi muodostuikin lopulta malli, missä yleistä brändimainontaa oli yksinkertaisesti helpompaa tehdä maksetun mainonnan kautta, kun taas aktiivinen sisällöntuotanto blogissa vastasi yksittäisiin rakennushankkeen eri vaiheisiin ja sen sisältöihin. Molemmille tulokulmille löytyi omat paikat ja niistä saatiin yhtä lailla tehokkaat ja tulokselliset. Samoin ajattelumaailmaa piti laajentaa jatkuvasti Perustavan yksiköiden ja palveluiden näkövinkkelistä. Koskipa jakelu sitten tulevia rakennusmessuja tai uusien alueiden valtaamista.

Muutosmatkan tulokset eli entistä parempi myynti ja liiketoiminnan kasvu

Ylläkuvatun läpikelauksen ja tuloksellisen muutosmatkan vaiheet näyttäytyvät lopulta aina yksinkertaisina asioina. Yksinkertaisuudessa piileekin osatotuus ja omaksi puolustukseksi on helppoa huomata sekin, että vaikka monet asiat tapahtuvatkin nopeasti tai vuoden aikana, tosiasiassa niiden tekeminen tai tekemättä jättäminen kohdistuu usealle vuodelle.

Olen useasti sanonut työkavereilleni sitä, että markkinointi rakennusalalla tarkoittaa hyvin montaa asiaa samanaikaisesti. Markkinointi on kuin keskiarvo siitä, millaiseksi esimerkiksi Perustavan 430 työntekijää sen mieltävät. Toisille se on Perustavan pakettiautojen teippausta, toiselle taas myynnin CRM:n ylläpitämistä ja kouluttamista. Yhtä lailla markkinointia on huolehtia Perustavan kaikista toimipisteistä, niiden visuaalisuudesta ja näkyvyydestä Fonectan kaltaisissa verkostoissa.

Markkinoinnin moninaisuuden ja laajan tehtäväkuvan myötä markkinointipäällikön työ on alkanut kiinnostamaan entisestään. Tässäkin näyttää toteutuvan ”tieto lisää tuskaa”-teesi. Eniten iloitsen ainakin siitä, ettei meidän Perustavalla tarvitse käyttää tippaakaan aikaa siihen, pääseekö markkinointi mukaan kulmahuoneisiin tai onko myynti ja markkinointi jotenkin eri asioita.

Niinkin perinteisellä alalla kuin rakennusala, markkinoinnilla on ja tulee olemaan aivan keskeinen rooli sekä paremman asiakaskokemuksen että kasvun mahdollistajana. Rakennusalalla jos jossain pääsee näkemään aidosti sen, millä tavalla koko yritys osallistuu yhteiseen markkinointiin. Siisti työmaa ja laadukas työnjälki ovat meidänkin yrityksen parhaat markkinointikeinot.

Valtteri Karjula
markkinointipäällikkö
Perustava
0440265166 / valtteri.karjula@perustava.fi
www.perustava.fi

Fonecta aikoo demokratisoida digimarkkinoinnin, kirjoittaa toimitusjohtaja Patrik Sallner.

Digimarkkinoinnissa on käynnissä vallankumous. Kun aiemmin pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on ollut kynnys hyödyntää digimarkkinointia, nyt niiden ei enää tarvitse kokea markkinointia liian vaikeaksi, kalliiksi ja aikaa vieväksi.

Me Fonectalla aiomme demokratisoida digimarkkinoinnin. Se tarkoittaa, että tarjoamme tehokkaat keinot kasvattaa liiketoimintaa kaikenkokoisille yrityksille. Tuomme parhaan digiosaamisen ja toimivimmat markkinointiratkaisut myös pienimpien yritysten ulottuville.

Kun perinteisesti markkinointi on hahmottunut epämääräisiä brändi- ja mielikuvalupauksia sisältäväksi salatieteeksi, digimarkkinointi muuttaa tämän. Verrattuna printtimainontaan, tv-mainontaan tai vaikka tienvarsimainontaan, digimarkkinoinnin ytimessä on vuorenvarma mitattavuus.

Otan muutaman esimerkin. Jos yrityksesi haluaa nostaa tunnettuutta, voi mittariksi sopia pelkkä verkkosivujen kävijämäärä. Mutta täsmällisemmät mittarit, kuten potentiaalisten asiakkaiden yhteydenotot, kampanjan tuottamien tilausten määrä ja liikevaihdon kasvu, ovat ratkaisevia, kun markkinoinnilla tavoitellaan kasvua. Tarkat mittarit avaavat aiempaa tarkemmin markkinointibudjetin arvon – sen, paljonko yksi markkinointieuro aidosti tuottaa kasvua.

Me Fonectalla autamme yli 30 000 yritysasiakasta kasvamaan digimarkkinoinnin avulla. Autamme globaaleja vientijättejä kohdentamaan viestejään ulkomaisille kohdeasiakkailleen, mutta autamme yhtä lailla keskisuuria yrityksiä ensi askelissa kansainvälisillä markkinoilla kuin vaikka paikallista parturi-kampaamoa erottautumaan kilpailijoistaan.

Digimarkkinoinnin demokratisoinnilla Fonecta pyrkii ulottamaan yleensä vain suurasiakkaille myytäviä optimointipalveluja myös pienille ja keskisuurille yrityksille. Tämä on visiomme tuleville vuosille.

Sanon usein uusille asiakkaillemme, että yritystäsi ei ole olemassa markkinoilla, jos se ei löydy verkosta. Tämä johtuu tietenkin siitä, että asiakkaidemme asiakkaat ovat verkossa – etsimässä tietoja, tekemässä vertailuja, parhaimmillaan jo ostamassa.

Harva putken korjaamista tarvitseva kävelee sattumanvaraisesti johonkin lvi-yritykseen. Ennen ovenkahvaan tarttumista etsimme verkosta tietoja aukioloajoista, palveluiden laadusta ja hinnoista. Kuuluisa puskaradiokin elää nykyään erilaisilla somealustoilla, kuten LinkedInissa ja Instagramissa.

Sama logiikka pätee yritysten väliseen kaupankäyntiin. Tietoja tuotteista ja palveluista on verkosta saatavilla niin paljon, että moni yrityspäättäjäkin lähettää tarjouspyynnön suoraan sähköpostilla – viimeistään, kun tulee vakuutetuksi oikein kohdistetulla digimarkkinoinnilla. Digimarkkinointi korvaa enenevässä määrin perinteistä myyntiä, yhtälailla verkkokaupat ovat pohjimmiltaan digitalisoitua ja automatisoitua myyntiä.

Digimarkkinointi kehittyy uusien alustojen ja teknologioiden avulla pyörryttävää vauhtia. Ensimmäinen askel uuteen maailmaan voi arveluttaa. Silloin voi olla hyödyllistä suunnata katse kilpailijoihin – ovatko he jo verkossa ja jos, voisiko sinun yrityksesi tehdä jotain vielä paremmin. Markkinointi ei ole enää salatiedettä, mutta ei myöskään ainoastaan harvojen ulottuvilla olevaa rakettitiedettä.

”Markkinoinnin murros -blogisarjassa fonectalaiset ottavat kantaa digimarkkinoinnin trendeihin ja tulevaisuuteen.

Olemme verkkomainonnassa tottuneet siihen, että mainonta on voitu kohdentaa tehokkaasti ja sen avulla on saatu merkittäviä tuloksia. Nyt 3. osapuolen evästeisiin ja yksityisasetuksiin on tulossa merkittäviä muutoksia, tässä blogissa avaamme syitä muutoksen taustalla ja sitä, millaisia vaikutuksia niillä on mainostamiseen.

Viimeinen vuosi on saanut ajattelemaan liiketoiminnan jatkuvuutta. Lähdinkin siitä olettamuksesta liikkeelle, että asiakashankinta ja asiakkaasta huolen pitäminen ovat tärkeitä asioita liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta.

Vuosi alkoi varmasti monella muullakin optimistisissa tunnelmissa. Tehtiin suunnitelmia, buukattiin palavereja, arvioitiin budjettia, piirreltiin kaavioita ja täsmennettiin strategioita. Maaliskuussa kun kaikki muuttui, oltiin yhtäkkiä ihan uuden edessä: mitä oikein tapahtui ja miten tästä eteenpäin? Muuttuneessa tilanteessa monen reaktio oli vetää pussin suut kiinni ja pienentää erityisesti markkinoinnin kuluja.

Google-mainonta oli vielä viime vuosikymmenellä varsin virtaviivaista palvelua sekä asiakkaan että asiantuntijan näkökulmasta. Asiakas maksoi kuukaudessa tietyn summan siitä, että asiantuntija hoitaa mainoskampanjoita.

Mitä kannattaa ottaa huomioon virtuaalitapahtumia järjestettäessä? Nappaa talteen kahdeksan vinkin muistilista!

Lähes jokainen yritys on joutunut miettimään omia toimintatapojaan uusiksi viime kuukausien tapahtumien johdosta ja erityisesti markkinointi, tapahtumatuotanto ja myynti ovat olleet myllerryksen kohteena.

Vallitseva koronatilanne on saatu niin sanotusti puoliajalle. Ravintoloita ja erilaisia palveluita avataan kiireesti, mutta rajojen kiinni pysyminen muistuttaa, että eletään edelleen poikkeusaikaa. Odotettavissa on vielä toinen aalto, jonka vaikutuksia on melko haastavaa ennustaa. Tuleva kesäjakso antaa kuitenkin mahdollisuuden pohtia minkälaisia oppeja yrityksissä voidaan saada menneistä kuukausista.

Vallitsevana poikkeusaikana olemme riittämiin saaneet lukea huolestuttavia uutisia siitä, kuinka terveys, talous ja yritykset kaatuvat. En kuitenkaan itse usko, että olemme kaarnalaiva, joka vain odottaa seuraavaa aaltoa. Olenkin innostunut etsimään paitsi erilaisia positiivisia signaaleja, joita kohti kulkea, myös mahdollisuuksia aktiivisesti vaikuttaa asioihin, jotta tilanne muuttuisi parempaan.

Osa yrityksistä on selkeästi hyötynyt tilanteesta, mutta mielenkiintoisinta on ollut seurata tapauksia, joissa vaikeuksista huolimatta on löydetty uudenlaisia liiketoiminnan ja tekemisen ratkaisuja. Hyviä esimerkkejä ovat ravintolat, jotka ovat voineet pitää työntekijät töissä myymällä vappu- ja äitienpäiväbrunsseja. Itse asiassa brunsseja on myyty paljon enemmän, kuin olisi koskaan voitu myydä, jos ne olisi tarjoiltu ravintolassa.

Siksi koenkin, että Profinderin huhtikuussa tekemän kyselyn tulos, jossa 43 % yrityksistä uskoo yritystoiminnan kasvavan tai jatkuvan normaalina poikkeustilan aikana, on erittäin positiivinen ja lupauksia nostattava uutinen.

Kesäsesongit tulevat myös tänä vuonna

Toivon, että yritykset ovat hereillä, kun rajoituksia Suomessa puretaan ja kesäsesonki alkaa. Edelleenkään tämä ei ole kaikille avain onneen, mutta toimintakykyisten yritysten ei kannata nukkua. Äitienpäivänä kukkakaupat kuhisivat ihmisistä, tee-se-itse -kaupoissa on kesäsesonki aloiteltu rutiinilla ja itsekin olen jonottanut ruokarekan antimia turvaväleillä höystettynä.

Tänäkin keväänä on nähtävissä perinteinen sesonkipiikki tunnetuimpien puutarha- ja rakennusliikkeiden hauilla. Itse asiassa hakumäärät näissä toimialoissa ovat nyt korkeammalla tasolla kuin viimeiseen viiteen vuoteen – hauissa voidaankin nyt puhua ns.koronakertoimesta.

Vapaa-ajan viettämiseen on rajoitetumpi määrä vaihtoehtoja ja nyt tekemisen nälkään haetaan ratkaisuja. Se tarjoaa mahdollisuuksia kaikille kesäsesongista nauttiville yrityksille tai niille, jotka voivat avata liiketoimintaansa poikkeustilanteesta huolimatta. Voin luottavaisin mielin todeta, että ne, jotka ovat ensimmäisinä tekemässä ja kertomassa asioistaan, tulevat voittamaan ihmisten huomion tänä keväänä.

Kesällä tulemme näkemään, onko tekemispatoumaa syntynyt vai varjostaako yritysten toimintaa ihmisten varovaisuus. Lähes varmana tietona voidaan pitää sitä, että vanhemmat ovat tajunneet erilaisten koululaitosten ja päiväkotien merkityksen lasten arjen pyörittäjinä. Moni on poikkeusaikana huomannut julkisten palvelujen tärkeyden omassa arjessa. Veikkaan, että tällä viikolla kirjastoista mahdollistunut lainaaminen laittaa liikettä etäpäivien syövyttämiin jalkoihin.

On mielenkiintoista nähdä, tapahtuuko samankaltainen havahtuminen myös yksityisten palvelujen kanssa. Ehkä ihmiset eivät enää ota kahvikupposta lempikahvilassa tai parturia naapurissa itsestäänselvyytenä. Toivottavasti näin käy, koska positiivisia signaaleja on jo nyt nähtävissä!

Tämäkin kirjoitus löytyy Fonectan Tietopankista

Markkinointi ja mainonta -lehti raportoi hiljattain, että jo viidennes suomalaisista on kasvattanut verkko-ostamistaan. Kun jo ennen koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilaa olimme aktiivisia verkossa, on aktiivisuustaso entisestään kasvanut. ”Normaalioloissa” jopa 98% suomalaisista käyttää hakukonetta etsiessään verkosta sopivaa palveluntarjoajaa. Olemme nyt pakotetun digiloikan keskellä ja nyt jos koskaan verkkonäkyvyyden ja -löydettävyyden asiat korostuvat pk-kentässä.

Viimeinen viikko on ollut varmasti monen yrityksen ja yrittäjän haastavinta aikaa (jos se yrittäjän arki koskaan helppoa onkaan). Uutiset ovat täyttyneet hieman mollivoittoisista -näkökulmista ja yritysten lomautusten tarpeesta. Onneksi monet vuokranantajat ja pankit ovat arvostaneet asiakassuhteitaan ja pyrkineet muuttamaan maksuehtojaan suotuisammaksi tässä tilanteessa. Onhan pitkäaikainen ja hyvä asiakas aina parempi liiketoiminnalle.

Viime aikoina on julkisuudessa ollut muutamiakin näkyviä kampanjoita, jotka ovat taas nostaneet keskusteluun mainonnan eettisyyden: missä kulkevat mainonnan etiikan rajat ja missä sävyssä kilpailijoista kannattaa mainonnassa puhua.

On melkein itsestäänselvyys, että kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla pärjääminen yksin ilman kenenkään apua, on vähintäänkin vaikeaa. Kirjoitin aiemmassa blogissani siitä, kuinka haastavaa on ymmärtää suurempaa kuvaa markkinoinnista, silloinkin, kun osaa käyttää eri teknologioita. Sillä se, että opettelet käyttämään vasaraa ei vielä tee sinusta puuseppää.

Markkinointia tekeville yrityksille on tuttu käsite ”veljenpoika”. ”Veljenpoika” voi olla ihan oikeastikin veljenpoika, mutta yleisemmin sillä tarkoitetaan henkilöä, joka teoriassa osaa markkinointiin liittyviä asioita ja tekee ne yleensä melko ilmaiseksi.

”Veljenpoikaa” käytetään pienemmissä yrityksissä vasta-argumenttina siihen, miksi ammattilaista ei voida ottaa mukaan esimerkiksi markkinoinnin suunnitteluun. Lausahdus menee yleensä näin: ”meidän veljenpoika tekee tuon kotisivu-uudistuksen, sen somejutskan ja sitten sitä kuuklee”. Joku voisi luulla, että tässä on kyseessä maksettu mainos digimarkkinointifirmasta; siitä, kuinka asiakkaat eivät ymmärrä omaa parastaan. Sitä tämä ei kuitenkaan ole, vaan teksti on tunnustus. Minä olen ollut se veljenpoika.

Veljenpojan työnkuva – kotisivuista mainontaan

Omasta ”veljenpoika”-menneisyydestäni on jo niin monta vuotta, että uskallan avautua asiasta. Tein yläasteikäisenä tätini yrityksen kotisivut, ylläpidin ja fiksailin asioita kun joulusesonki iski päälle. Aloitin staattisten sivujen koodaamisen serkun innostamana, osaamista kartutin Youtubesta ja foorumeilta.

Viisaat sedät sanoivat, että Google Analytics on ”must have” ja innostuin, kun näin, että oikeat ihmiset katsoivat sivuja. Jokainen uusi asia opittiin tekemällä uusi virhe. Ja sen jälkeen pyrittiin korjaamaan se. Otin uusia asioita käyttöön sivuille samaan tahtiin, kun löysin niitä.

Onko tärkeämpää tekeminen vai tulos?

Vielä tänäkään päivänä en tiedä oliko tekemiselläni kaupallisia tarkoitusperiä. Jälkikäteen olen useasti harmitellut, mitä mahdollisuuksia jäi käyttämättä. Mitä jos olisimme tehneet verkkokaupan tai tehneet kunnolla hakusanamainontaa? Mitä jos olisimme rakentaneet asiakasta palvelevan ostopolun ja niin paljon brändimainontaa, että kilpailijat olisivat joutuneet etsimään eri valtion josta hankkia uusia asiakkaita.

Mutta tämä on puhdasta jossittelua. Minulla ei ollut kyvykkyyttä ajatella isompia kokonaisuuksia, ei ollut kontekstia ja eikä ymmärrystä liiketoiminnasta tai asiakkaista. Tein vain sivuja ja kopioin muiden tekemiä ajatuksia. Ajatukset olivat oikeita, mutta en tiennyt miten ne kuuluisi yhdistää tai mikä niiden vaikutus voisi olla.

Mitä tästä opimme?

Tarinan opetus onkin, että kun kuluttaja tai yritys ostaa mitä tahansa palvelua, niin siihen sisältyy paljon asioita, jotka eivät ole suoraan konkretisoitavissa. Vaikka ”veljenpoika” teknisesti osaisi koodata yritykselle kotisivut, ei se vielä riitä.

Jos osaat digimarkkinoinnin kaikki uusimmat kikat, sinulla on aikaa toteuttaa niitä itse ja sinulla on varmuus siitä, että et tarvitse ulkopuolisen ajatuksia, niin silloin kannattaa tehdä itse. Muussa tapauksessa kannattaa aina ottaa avuksi kumppani, joka seuraa alan muutoksia ja ymmärtää kokonaisuuden.

Markkinalla yleistyvätkin toimintamallit, joissa osa toiminnoista tehdään itse (inhouse) ja joitakin elementtejä ostetaan kumppanilta. Itsekin ostan ydinpalvelun lisäksi ennen kaikkea näkemystä ja uusia ajatuksia. Ulkopuolelta kannattaakin ostaa juuri sitä osaamista, mitä itsellä ei ole. Esimerkiksi mainontaa voi tehdä itsekin, mutta sen tehokas tekeminen ja sitominen liiketoiminnan tavoitteisiin vaatii erikoisosaamista, jota yrityksellä ei itsellään aina ole.

Ostat osaamista ja asiantuntijuutta

Ostatpa sitten digitaalisen markkinoinnin, liiketoiminnan kehittämisen, lakipalveluiden tai kirjanpidon asiantuntijapalveluita, niin todennäköisesti ostat näkemystä ja näkökulmaa, joka vie yritystäsi eteenpäin. Pankkisetä voi löytää sudenkuopan kannattavuuslaskelmassasi ja hakukoneoptimoija voi löytää hakusanat, joilla sinun asiakas etsii ongelmiinsa ratkaisua.

Nämä ovat yritykselle tärkeitä asioita, joten ratkaisevaa onkin, että kumppanisi vie sinua eteenpäin ja kouluttaa asioissa, joita et vielä tiedä. Muuten päädyt vain tekemään toisistaan irrallaan olevia asioita, jotka eivät vie yritystä eteenpäin. Veljenpoikakin on hyödyllisempi työkalu yritykselle, kun hän saa oikeanlaista tukea.

Kaipaatko ammattilaisen apua? Pyydä tarjous!

Vanha totuushan on, jos se on internetissä, sen on pakko olla oikein. No, tämähän ei tietysti pidä ollenkaan paikkansa, netti nimenomaan on paikka, minne jokainen voi laittaa mitä vaan tietoa ja on usein lukijan medialukutaidosta kiinni, uskooko kyseiseen tietoon vai ei.

Jos olet opiskellut viestintää Suomessa, olet varmasti törmännyt professori Leif Åbergin ”pitsamalliin”. Siinä viestinnän eri osa-alueet jaetaan viipaleisiin kuten pitsa pikaruokaketjun tiskillä. Jos olet käyttänyt saamiasi oppeja arkityössä, olet varmasti huomannut, että viestintätyötä on vaikea viipaloida tiukkarajaisesti. Esimerkiksi ulkoinen markkinointi voi olla tärkeä osa sisäistä viestintää.

Olen käynyt erilaisten yritysten kanssa keskustelua heidän kohtaamistaan haasteista ja huomannut, että on yksi asia, jota yritykset eivät itse osaa pohtia, koska ovat niin syvällä omassa tekemisessään. Lähes poikkeuksetta kaikki yritykset kuvittelevat, että ihmiset ovat yhtä kiinnostuneita heidän liiketoiminnastaan kuin he itse. Valitettavasti se usein tarkoittaa, että he ajattelevat etteivät tarvitse markkinointia.

Toiset taas miettivät vain sitä yhtä oikeaa markkinointikanavaa, jossa asiakkaat kuumeisesti odottavat yrityksen mainosta. Katse on niin tiukasti pallossa, että on vaikea huomata, onko peli enää käynnissä. Käsite nimeltä monikanavaisuus on hukassa. Siksi onkin syytä avata hieman ajatusmallia, jota jokaisen yrityksen olisi hyvä miettiä ennen kuin lähdetään pelaamaan erilaisten mainostaktiikoiden pariin. Sillä peli on käynnissä, eikä suinkaan välttämättä siinä kanavassa, missä luulit.

1. Asiakasymmärrys on kaiken perusta

Asiakasymmärryksen tulisi näkyä jo liiketoiminnan ylätasolla: keitä asiakkaamme ovat, palvelevatko tuotteemme asiakkaitamme ja minkä asiakkaan ongelman ratkaisemme? Kun menemme mainonnan pariin, pystymme määrittämään viestin relevantimmaksi asiakkaalle, voimme kohdentaa mainonnan oikeille henkilöille ja pystymme ymmärtämään minkälainen asiakkaan ostoprosessi on. Asiakasymmärryksen saavuttamiseksi paras keino on keskustella asiakkaiden kanssa, analysoida yrityksen asiakasrekisteri ja lähteä tutkimaan keskustelupalstoilta yrityksestä liikkuvia mielipiteitä ja kommentteja.

Asiakasymmärryksen tavoite on tuoda näkemys asiakkaisiin. Emmehän mene pelikentälle ennen kuin meillä on pelin säännöt selvillä. Asiakasymmärryksen tehtävä on asettaa meille oikea pelikenttä, jossa voimme olla luovia. Toisin sanoen, jos pelaat amerikkalaisen jalkapallon säännöillä jalkapalloa, ei homma toimi. Jos siis mainostat, mainosta kanavan ehdoilla. On täysin eri asia mainostatko radiossa, televisiossa, verkossa (ja siellä vielä joka kanavalla on omat sääntönsä) tai printissä.

2. Asiakaskokemus luo sujuvuutta

Asiakaskokemukseen on helppo saada myös konkretiaa. Aloita tunnistamalla kohderyhmä ja mieti sen jälkeen minkälainen polku asiakkaalla on ennen kuin hän ostaa sinulta. Astu asiakkaan saappaisiin ja pyri jäljittämään mitä tapahtuu, ennen kuin asiakas päätyy yrityksesi asiakkaaksi. Kuinka paljon asiakas lukee artikkeleita ja tekee vertailuja aiheeseen liittyen, etsiikö tietoa Googlesta, lukeeko alan lehtiä vai ostaako suoraan verkosta?

Sillä usko tai älä, asiakkaat eivät päätä etukäteen mistä ostavat tuotteen, vaan he tekevät tutkimusta ja vertailua, olipa kyseessä halpa tai kallis hankinta. Palvelun tuottaminen alkaa heti ensimmäisestä markkinointiviestistä aina irtisanomiseen asti, joten tämä putki pitäisi suunnitella asiakasta palvelevaksi kokonaisuudeksi, josta jää hyvä mieli. Eikä siis kannata unohtaa irtisanomisen jälkeistä markkinointia! Oikealla tavalla toimimalla saadaan moni tyytymätön asiakas houkuteltua takaisin.

3. Sisältö ratkaisee

Hyvin suunniteltu on ainoastaan puoliksi tehty. Jos halutaan saada aikaan jotain valmista, on syytä siirtyä suunnittelusta toimintaan. Nyt siis olemme tilanteessa jossa olemme tunnistaneet asiakkaan ja suunnitelleet polun jolla häntä palvellaan (katso kohdat 1 ja 2). Seuraavaksi onkin edessä asian viestiminen kyseisille asiakkaille.

Sisällön kanssa ollaankin jännän äärellä, sillä kun kukaan ei halua ostaa epäluotettavalta yritykseltä, päätyvät kaikki yritykset kehumaan omaa luotettavuuttaan ja vakavaraisuuttaan. Hyvä erottumistekijä onkin laadukas sisältö, mutta mitä se siis on? Laadukasta sisältöä ei ole se, että laitetaan oman firman logo pyörimään isolla rahalla mainonnassa. Ei edes vaikka kyseessä olisi oikea kohderyhmä, vaan kohderyhmän ja sisällön pitäisi kohdata.

Uskaltaisin väittää, että 25–35-vuotiaat naiset eivät ole yksi kohderyhmä, joilla on yksi ja sama elämäntilanne. Vaikka myisit samaa tuotetta tai palvelua, niin sisällöt pitäisi suunnitella kohderyhmää mukaillen ja ottaen huomioon eri vaiheet ostoprosessissa. Mutta koska olet asiakasymmärryksen avulla muodostanut käsityksen siitä, keitä sinun asiakkaasi ovat, osaat myös puhutella heitä oikealla tavalla!

Sisällön tuottaminen voi olla työlästä, mutta ei välttämättä vaikeaa. Video on uusi musta, joten jos löytyy älypuhelin ja jotain sanottavaa, niin materiaali on jo tehty. Blogi on hedelmällinen alusta hakukoneiden algoritmien kanssa. Podcast on tehnyt näyttävän paluun ja elää uutta elämää. Formaatteja tärkeämpi on kuitenkin ymmärtää miksi sisältöä tehdään. Jos asiakkaasi käyttää puhelinta puhumiseen, kuuntelee autossa radiota podcastien sijaan ja kalastaa vapaa-ajallaan kaukana sivistyksestä, niin edellä luetellut formaatit menevät hukkaan ja viestisi saa joku digihipsteri, joka ei tiedä mitä vieheellä tehdään.

Sanoista tekoihin!

Alkoiko pelottaa? Älä huoli, tärkeintä on pohdiskelun sijaan siirtyä suoraan toimintaan, eli toteutukseen. Yritä kuitenkin tehdessäsi pitää asiakas mielessä. Esimerkiksi hakusanamainonta vaikuttaisi yksinkertaiselta keinolta jossa ei liian tarkasti tarvitse miettiä asiakasta. Ikävä kyllä erilaiset hakusanat, sanamuodot itse mainoksessa ja kilpailu muiden palvelutarjoajien kanssa antaa jo aihetta ajatella hetken asiakasta.

Voimmeko saada enemmän tietoa asiakkaasta jostain hyvän perstuntuman lisäksi? Miten voimme tukea ja tehdä ongelmanratkaisusta mahdollisimman miellyttävää? Pystymmekö tarjoamaan viestintää, joka on asiakkaalle relevanttia? Tässä onkin oikea haaste näin datan ja teknologian aikana: ajattele, että yrität tavoittaa oikean ihmisen ja tavoitteenasi on hurmata hänet. Mainonta on vähän kuin treffailu – kun saat asiakkaan rakastumaan itseesi, olet päässyt tavoitteeseen! Ja jos tuntuu ettet itse selviä tästä kaikesta, ota avuksesi osaava kumppani.

Kaipaatko apua markkinointiin? Tilaa maksuton opas!

Kun heittää ilmoille ajatuksen, että kaikki ovat jostain asiasta samaa mieltä, tulee oitis mieleen, ettei ketään kiinnosta mistä joku on samaa mieltä. Olemme tottuneet siihen, että polarisoituminen ja mielipiteiden eroavaisuus tuovat väriä LinkedIn- ja Twitter-virtoihin, ja että nimenomaan eri mieltä oleminen on se juttu, jolla erotumme. Minua on kuitenkin jo pitkään kiinnostanut se, miten samoista asioita kaikki puhuvat, vaikka antavatkin niille eri termejä. Näennäisesti olemme eri mieltä vaikka todellisuudessa olemme monesta asiasta liikuttavan yksimielisiä.

Pakko myöntää, jäähän se mieleen kun kollega palaverissa sanoo että markkinointi pilaa aina kaiken. Mutta vähän kun asiaa selvittelin, täytyy sanoa että ymmärrän mitä hän tarkoitti. Etenkin nykypäivänä verkkoon syntyy mitä moninaisempia ilmiöitä, joita ihmiset alkavat luoda, jakaa, seurata ja kommentoida. Vaan eipä aikaakaan, kun Mainosmies Mainostaja havaitsee, että kyseisen asian, kanavan tai ilmiön voisi jollain tavalla monetisoida. Ja näin markkinointi on siis ”pilannut” tämänkin sinänsä mainion asian. Muistatteko sen ajan ei niin kauan sitten kun Facebookissa sai hienosti näkyvyyttä orgaanisilla postauksilla? Aivan.

Black Friday on Yhdysvalloista lähtöihin oleva alennusmyyntipäivä, joka on perinteisesti käynnistänyt joulumyynnin. Tarinan mukaan Black Friday nimi tule esiitä, että kauppojen tilinauhan väri muuttuu miinuksen punaisesta plussan mustaan kun ihmiset ryntäävät kauppoihin Kiitospäivän jälkeisenä vapaapäivänä. Viimeisien vuosien aikana Black Fridaysta on muodostunut merkittävä kauppapäivä ja joulumyynnin käynnistäjä lähes kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Black Fridayn (26.11.2021) lähettyville nivoutuu myös muita tärkeitä alennusmyyntipäiviä kuten alkujaan verkkokaupan Black Friday -vastine Cyber Monday (29.11.2021) ja Kiinasta lähtöisin oleva Single’s Day (11.11.2021).

Teimme hiljattain markkinoinnin päättäjien keskuudessa tutkimuksen, jossa kävi ilmi, että markkinoinnin tekijät itsekin tunnistavat, että alalle on syntynyt osaamisvaje. Tiedetään, että markkinointia pitää tehdä, tunnistetaan jopa suunnilleen mitä pitäisi tehdä, mutta yhtälailla tunnistetaan, ettei oma osaaminen riitä. Jäin miettimään, mistä tämä osaamisvaje johtuu ja mistä se on syntynyt.

Yksi myyntityöhön liitettävistä myyteistä on, että myyjät ovat kilpailuhenkisiä. Pitääkö väite paikkansa ja millainen rooli erilaisilla kilpailuilla on myyntityölle? Fonecta on tunnettu vahvasta myyntiorganisaatiostaan ja myyjiä kannustetaankin useilla eri tavoilla menestymään mahdollisimman hyvin työssään. Kysyimme kahdelta Fonectan huippumyyjältä, millainen vaikutus kilpailuilla ja muilla kannustimilla heidän työlleen on.

Fonectalla oli suuri ilo toimia tänä vuonna Ammattikorkeakoulujen myynnin opiskelijoiden Best Seller Competitionin pääyhteistyökumppanina. Pääsimme yrityksenä seuraamaan aivan aitiopaikalta myynnin opiskelijoiden valmistautumista kilpailuun sekä luonnollisesti itse loppukilpailua. Omassa roolissani Fonectan henkilöstöjohtajana vastaan myös meidän henkilöstömme osaamistason ylläpitämisestä ja olikin ilo nähdä minkä valtavan työn opiskelijat kisaan valmistautuessaan ja Turussa kilpaillessaan tekivät ja millä omistautumisella he olivat liikkeellä. Samaa intoa näen päivittäin meidän omassa henkilökunnassamme.

Milleniaalit – tuo pelätty ja ihailtu sukupolvi joka on syntynyt puhelin tai tabletti kädessä ja jotka näin ollen ovat digitaalisissa kanavissa kuin kalat vedessä. Kuulun tähän mystiseen ikäpolveen, jota asiayhteydestä riippuen arvostellaan tai ihannoidaan. Julkisessa keskustelussa tämän sukupolven hartioille asetallaan jos jonkinlaista muutostentekijän viittaa. Puhutaan heistä sitten työntekijöinä tai johtajina, tuntuu kuin heitä pitäisi tavoitella kokonaan eri tavalla kuin edeltäviä sukupolvia. Pitääkö tämä siis paikkansa?

Keneltä tahansa tutulta jos kysyy, niin melkein aina saa kuulla, ettei Facebookia tule enää käytettyä juurikaan. Itse käytän sitä lähinnä töissä, mutta lueskelen sieltä välillä uutisia ja seuraan sellaisia ryhmiä, joita ei vielä LinkedInissä ole. Tässä olenkin siis ns. vanhan polven Facebook-käyttäjä, nuorempi sukupolvi löytää nämäkin sisällöt jostain muualta. Ja totta onkin, että Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa Facebookin käyttäjämäärät ovat lievässä laskussa. Suomessa päivittäin Facebookia käyttäviä on edelleen 2,3 miljoonaa, mutta osa käyttäjistä on regoinut mm. jatkuviin tietoturvaongelmiin siirtymällä muihin sosiaalisen median kanaviin. Onko Facebookin taru nyt siis vihdoin lopussa?

Johanna ja Lilli tästä Fonectan Porin konttorilta taas, moikka!

Tämä viikko onkin meille poikkeuksellinen kun ollaan koko viikko konttorilla eikä tälle viikolle ole tiedossa lainkaan reissuja. Toki edellisen blogitekstin jälkeen (Lappeenranta-Lahti) nopeat naiset ovat ehtineet käymään jo katsastamassa sekä Forssan että Riihimäen yrittäjät Digikuntoon-tapahtumissa, ja HAMKin tilat kahdessakin eri kaupungissa.
Lounaspaikkoja ehdimme tutkimaan hyvän määrän ja löydettiin niiden lisäksi tutuksi tuli Riihimäeltä juuri auennut uusi lelukauppa, missä pääsimme itse yrittäjä Janne Katajan kainaloon.

Oulussa puhetta LinkedInistä

Viime viikolla olimme mukana Digikuntoon tapahtumassa Oulussa, joka järjestettiin toistamiseen yhdessä BusinessOulun kanssa. Rattoisaan matkaamme sisältyi autossa oleilua 1000 kilometriä sekä 14 istuttua tuntia. HUH! Mutta onneksi Oulu ja oululaiset yrittäjät olivat yhtä ihania kuin ensimmäiselläkin kerralla. Tämä Digikuntoon vol.2 osio keskittyi B2B-puolen asioihin, joten keskusteluja syntyi erityisesti LinkedInistä sekä datasta ja sen hyödyntämisen mahdollisuuksista.

Tapasimme tilaisuudessa Katri Ravenin Oulun Sydänkeskus Oy:ltä ja hän kertoi mitä asioita hän arvostaa markkinointikumppanissa:
”Markkinointikumppanissa arvostan selkeää, suomenkielistä, ymmärrettävää keskustelua sekä selkeitä vastauksia ja tietoa siitä, miten kumppanuus palvelee käytännössä Oulun Sydänkeskusta. ”

Miksi Sydänkeskus valitsi juuri Fonectan kumppaniksi?

”Asiakkuus alkoi ajanvarauspalvelusta ja siitä oli helppo jatkaa yhteistyötä. Arvostan Fonectassa helppoa tavoitettavuutta asiakaspalveluun ja omaan yhteyshenkilöön. Kysymyksiin saa vastauksen asiantuntevasti ja selkeästi.”

Suosittelisitko Fonectaa myös muille yrityksille?

”Suosittelen ja juuri suosittelinkin. Oman yhteyshenkilön kautta on onnistunut kaikki asiat, vaikka ne eivät olisikaan hänen erikoisosaamisaluettaan.”
Välillä täytyy huilata konttorilla ja nauttia tuttuja lounaita, mutta onneksi ensi viikolla taas pääsemme yrittäjien pariin Vaasaan. 29.11 Uusyrityskeskus Startia ja Fonecta järjestävät Digikuntoon vol.2 tapahtuman Sokos Hotelli Vaakunassa. Jos vain suinkin kykenet ja innostut asiasta niin tule sinäkin paikalle. Stay tuned!! Helsingin Digikuntoon-tilaisuus tulossa 14.12.2018

Ja juna kulkee taas…

Kirjoittajat työskentelevät Fonectalla digitaalisen markkinoinnin parissa ja auttavat yrityksiä löytymään verkosta ja kasvattamaan liiketoimintaansa – joka päivä. Johanna ja Lilli puhuvat suomalaisten yrittäjien kanssa markkinoinnista mieluiten porin kielellä epämääräisiä termejä välttäen.

Johanna ja Lilli tässä Fonectan Porin konttorilta MOI. Ootko kuullut jo Digikuntoon-tapahtumista? No, nyt kuulet.

Jos haluat lukea vakavaa tekstiä markkinoinnista, niin stop, tässä blogissa ei sitä ole. Tämän blogin tarkoitus nyt ja jatkossa on kirjoittaa niin meidän kuin yrittäjien fiiliksiä ja oivalluksia järjestämistämme tapahtumista.

Saavutettavuus on uusi termi verkkosuunnittelussa. Se on noussut esiin erityisesti voimaan tulevan direktiivin myötä.

Jo vuosia on kaikissa kanavissa, seminaareissa ja webinaareissa julistettu digitaalista markkinointia ja sen tärkeyttä. Jokainen kynnelle kykenevä markkinoinnin ammattilainen, konsultti ja muu puuhaaja nousee lavalle kuin lavalle tai postaa blogiinsa viisaita sanoja digitaalisen markkinoinnin tärkeydestä. Olen tätä keskustelua nyt aikani kuunnellut, ja yhä enemmän alkaa tuntua siltä, että puheet eivät aina ihan kohtaa tekoja.

TYÖNTEKIJÄN KYNÄSTÄ: Tiedätkö, mitä markkinoinnin automaatio on? Tai luuletko tietäväsi? Ehkä koet tekeväsikin sitä, onhan markkinoinnin automaatiosta puhuttu jo vuosia ja sen toimivuutta ja helppoutta on eri kanavissa kovasti hehkutettu.

Jos minulta kysytään mikä on tämän hetken tärkein huomioitava trendi kotisivusuunnitteluun liittyen, vastaan: mobiili ensin -ajattelutapa. Väitän että jokaisen kotisivuja suunnittelevan pitää nyt ja tulevaisuudessa keskittyä entistä enemmän nettisivujen mobiilisuoritukseen. Suunnittele siis sivut entistä enemmän mobiilia varten.

Hakukonekäyttäytyminen on jo nyt muuttunut siihen suuntaan että hakuja tehdään, toimialasta riippuen, yhtä paljon tai enemmän mobiilissa kuin pöytäkoneella. Tähän käyttäytymismuutokseen on myös Google pyrkinyt jo vastaamaan painottamalla parempaa mobiilikokemusta tarjoavia sivustoja paremmin mobiilihauissa.

Digikuntoon-koulutustilaisuudet saivat alkunsa vuoden 2016 alussa, kun huomasimme, että tiedonpuute ja väärinymmärrykset hidastivat varsinkin pk-yrityksien digitalisoitumista.

Haluamme puhtaasti auttaa yrityksiä löytymään paremmin verkosta ja kohtaamaan asiakkaansa oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kannustamme yrittäjiä ja yrityksiä tekemään markkinointiaan tavoitteellisesti ja kokonaisvaltaisesti. Yrityksen kilpailukykyä lisää määrätietoinen tekeminen, jossa markkinointia mitataan ja kehitetään jatkuvasti.

Chat on tehokas myynnin ja liidituotannon väline, kun sitä käytetään oikein, Miten hyvistä asiakaspalvelijoista koulutetaan hyviä chat-myyjiä? Terhi kertoo vlogissa.

Aloitin LinkedIn-tuotteen tuoteomistajana Fonectalla joulukuussa 2017, ja heti alussa huomasin, että päivänpolttava kysymys kaikkien huulilla oli: miksi tekisin LinkedIn-mainontaa kumppanin kanssa, kun voin tehdä sitä itsekin? Aihe kiinnosti tietysti itseänikin, ja jos haluan tuoteomistajana kehittää tuotetta ja sen toimivuutta asiakkailleni, on minun ymmärrettävä paitsi siihen liittyvät haasteet, myös myytit. Ja jos johonkin liittyy paljon vääriä uskomuksia ja myyttejä, niin juuri tähän LinkedIn-mainonnan tekemiseen kumppanin kanssa. Avaankin tässä nyt kolmea kenties sitkeintä LinkedIniin liittyvää myyttiä.

Kaikkihan olemme sen kokeneet: varaat matkan vaikkapa Madridiin, ja kas, kohta somefiidisi täyttyy Madridin-matkamainoksista. Olet jo palannutkin reissusta, ja vielä vaan Madrid kummittelee mainonnassa, vaikka itse olet jo suunnittelemassa reissua Italiaan. Tai vielä pahempaa, olet ostanut uuden mekon verkkokaupasta ja sama mekko vainoaa sinua viikkotolkulla – pahimmillaan vielä halvemmalla hinnalla kuin mitä siitä alun perin maksoit. Alat jo kyllästyä koko mekkoon, jonka sentään piti olla kevätsesongin piristys. 

Aika ajoin esiin nousee kysymys siitä, kuinka yrityksille suunnattu, eli B2B-markkinointi eroaa kuluttajille suunnatusta markkinoinnista? B2B-markkinoinnilla on toki omat luonteenpiirteensä, mutta se ei yksistään määrittele sitä, minkälainen markkinointi on järkevää. Monen yrittäjän kuulee väittävän, ettei yrityspäättäjille kannata tehdä markkinointia samalla tavalla kuin kuluttajille. Loppujen lopuksi kaikki markkinointi on ihmisten välistä viestintää. Markkinointia kannattaakin lähestyä palvelun tai tuotteen arvon näkökulmasta. Käytännössä mitä arvokkaampi palvelu tai tuote, sitä monimutkaisempi asiakkaan ostoprosessi tyypillisesti on ja sitä useampi ihminen osallistuu päätöksentekoon.

Asiakaspalvelussa törmäämme jatkuvasti mitä moninaisimpiin haasteisiin, joita suomalainen yrittäjä arjessaan joutuu ratkomaan. Onneksi näiden haasteiden kanssa ei tarvitse olla yksin, suurin osa ongelmista ratkeaa jo ensimmäisen puhelun aikana.

Yrityksen liiketoiminnan kasvattamisessa on markkinointi yrityksen tärkein työkalu. Markkinointiin liittyvät asiat askarruttavat yrittäjiä ja markkinointipäättäjiä viikoittain. Miten helppoa tänä päivänä on löytää hyvä kumppani? Digitaalisen alan osaajia löytyy nykypäivänä enemmän kuin riittävästi, ja jokaisella on toista hienompi asia, joka mullistaa liiketoiminnan.

Asiakaspalvelukokemukseen liittyy useita eri harhaluuloja. Asiakaspalvelu koetaan tärkeäksi ja palvelukokemukseen halutaan panostaa, mutta monesti rakennetaan ajatukset myyttien pohjalle, ei faktoihin. Asiakasjohtaja Ilja Salonen kumoaa blogissa 6 yleisintä myyttiä.

SEO (search engine optimization) eli hakukoneoptimointi on edelleen aika monelle mystinen asia. Näen jatkuvasti työssäni, millaista hepreaa sen ostaminen on suurelle osalle yrityksistä. Moni yrittäjä painii hakukoneoptimoinnin ostamisen tuskan kanssa, mikä tekee sen myymisestä myös hankalaa. Siksi hyvä tuotteistus ja hyvä vuorovaikutus parantavat optimoinnin asiakassuhdetta huomattavasti.

Monet klassiset mainokset jäävät mieleen ja elävät yli vuosikymmenten. Applen ikoniset 1984 ja Think different -kampanjat, Coca Colan joulupukki joka ajaa rekallaan lumisen kylän läpi, Valion Aina kun mä maitoo juon… Esimerkkejä voisi listata loputtomiin. Onnistunut mainoskampanja jää elämään omaa elämäänsä, siitä siirtyy lentäviä lauseita arkikieleen (vaikkapa ”Elämä on”) ja mainoksia muistellaan vielä vuosien päästä. YouTubesta löytää tuhansia vanhoja klassikkomainoksia, ja ne ovat saaneet satojatuhansia, jopa yli miljoona katselukertaa, mikä kertoo niiden vetovoimasta, toki myös nostalgisesta kaipuusta aikaan jota ei enää ole.

Oletko koskaan pohtinut yrityksesi asiakaspolkua? Asiakaspolun hiominen kannattaa, koska markkinointipanostukset toimivat tehokkaammin, kun olet varmistanut, että ne keskittyvät asiakkaan polun oikeisiin pisteisiin.

Ei ole. Tätä mieltä ovat Fonectan Joukahaisenkadun yksikössä työskentelevät copywriterit, sanavalmiit turkulaiset. Mutta he ovatkin tekstin kirjoittamisen ammattilaisia. Yrittäjän puntti saattaa tutista aivan eri tavalla, kun tehtävänä on luoda sisältöä omille kotisivuille, some-kanaviin tai vaikkapa uutiskirjeeseen. Kokosimme yrittäjille vinkkejä, joiden avulla pääset alkua pidemmälle sisällöntuotannossa. Jos vinkeistä viisastuminen ei vielä johdakaan valmiisiin teksteihin, muista, että voit aina kääntyä ammattilaisen puoleen!

Firmallasi on nettisivut, kenties Facebook-profiilikin, olet jopa tehnyt yrityksellesi LinkedIn-sivun. Olet listannut myymäsi tuotteet ja palvelut, ja jossain yhteystietojen lomassa ovat ehkä aukioloaikasikin. Olet panostanut isoihin kuviin ja sivut ovat näyttävät, homma on siis hoidossa ja voit levätä laakereilla, vai voitko?

Vuoden 2016 digibarometri kertoo vuosittaisena katsauksena kansakunnan ”digitaalisen asennon” ja siinä tapahtuneet muutokset. Suomi lunasti oikeutetusti tutkimuksen kärkipaikan. Silti suurimmaksi haasteiksi Suomen kilpailukyvyn kannalta tutkimuksessa nousee vuodesta toiseen digitalisaation syvempi soveltaminen. Voidaanko sanoa, että meillä suuret puheet eivät aina jalkaudu tekojen asteelle?

Myynti on maailman vanhin ammatti. Väitetään usein, että prostituutio olisi vanhin ammateista, mutta myyntiä sekin. Voiko maailman vanhin ammatti olla kokonaan uhattuna digitalisaation myötä? Myynnin murros askarruttaakin monessa mielessä ja yrityksessä.

Sisältömarkkinoinnista puhuttaessa sekoitetaan se yllättävän usein sisällöntuotantoon, ja silloinkin monesti sillä tarkoitetaan nimenomaan tekstin tuottamista. Lisäksi liian usein kuvitellaan, ettei sisältömarkkinointi kannata ja ettei sisältömarkkinoinnin toimenpiteillä ole mahdollista tuottaa konkreettisia euroja yrityksen kassaan.