Blogit

Vallitseva koronatilanne on saatu niin sanotusti puoliajalle. Ravintoloita ja erilaisia palveluita avataan kiireesti, mutta rajojen kiinni pysyminen muistuttaa, että eletään edelleen poikkeusaikaa. Odotettavissa on vielä toinen aalto, jonka vaikutuksia on melko haastavaa ennustaa. Tuleva kesäjakso antaa kuitenkin mahdollisuuden pohtia minkälaisia oppeja yrityksissä voidaan saada menneistä kuukausista.

Vallitsevana poikkeusaikana olemme riittämiin saaneet lukea huolestuttavia uutisia siitä, kuinka terveys, talous ja yritykset kaatuvat. En kuitenkaan itse usko, että olemme kaarnalaiva, joka vain odottaa seuraavaa aaltoa. Olenkin innostunut etsimään paitsi erilaisia positiivisia signaaleja, joita kohti kulkea, myös mahdollisuuksia aktiivisesti vaikuttaa asioihin, jotta tilanne muuttuisi parempaan.

Osa yrityksistä on selkeästi hyötynyt tilanteesta, mutta mielenkiintoisinta on ollut seurata tapauksia, joissa vaikeuksista huolimatta on löydetty uudenlaisia liiketoiminnan ja tekemisen ratkaisuja. Hyviä esimerkkejä ovat ravintolat, jotka ovat voineet pitää työntekijät töissä myymällä vappu- ja äitienpäiväbrunsseja. Itse asiassa brunsseja on myyty paljon enemmän, kuin olisi koskaan voitu myydä, jos ne olisi tarjoiltu ravintolassa.

Siksi koenkin, että Profinderin huhtikuussa tekemän kyselyn tulos, jossa 43 % yrityksistä uskoo yritystoiminnan kasvavan tai jatkuvan normaalina poikkeustilan aikana, on erittäin positiivinen ja lupauksia nostattava uutinen.

Kesäsesongit tulevat myös tänä vuonna

Toivon, että yritykset ovat hereillä, kun rajoituksia Suomessa puretaan ja kesäsesonki alkaa. Edelleenkään tämä ei ole kaikille avain onneen, mutta toimintakykyisten yritysten ei kannata nukkua. Äitienpäivänä kukkakaupat kuhisivat ihmisistä, tee-se-itse -kaupoissa on kesäsesonki aloiteltu rutiinilla ja itsekin olen jonottanut ruokarekan antimia turvaväleillä höystettynä.

Tänäkin keväänä on nähtävissä perinteinen sesonkipiikki tunnetuimpien puutarha- ja rakennusliikkeiden hauilla. Itse asiassa hakumäärät näissä toimialoissa ovat nyt korkeammalla tasolla kuin viimeiseen viiteen vuoteen – hauissa voidaankin nyt puhua ns.koronakertoimesta.

Vapaa-ajan viettämiseen on rajoitetumpi määrä vaihtoehtoja ja nyt tekemisen nälkään haetaan ratkaisuja. Se tarjoaa mahdollisuuksia kaikille kesäsesongista nauttiville yrityksille tai niille, jotka voivat avata liiketoimintaansa poikkeustilanteesta huolimatta. Voin luottavaisin mielin todeta, että ne, jotka ovat ensimmäisinä tekemässä ja kertomassa asioistaan, tulevat voittamaan ihmisten huomion tänä keväänä.

Kesällä tulemme näkemään, onko tekemispatoumaa syntynyt vai varjostaako yritysten toimintaa ihmisten varovaisuus. Lähes varmana tietona voidaan pitää sitä, että vanhemmat ovat tajunneet erilaisten koululaitosten ja päiväkotien merkityksen lasten arjen pyörittäjinä. Moni on poikkeusaikana huomannut julkisten palvelujen tärkeyden omassa arjessa. Veikkaan, että tällä viikolla kirjastoista mahdollistunut lainaaminen laittaa liikettä etäpäivien syövyttämiin jalkoihin.

On mielenkiintoista nähdä, tapahtuuko samankaltainen havahtuminen myös yksityisten palvelujen kanssa. Ehkä ihmiset eivät enää ota kahvikupposta lempikahvilassa tai parturia naapurissa itsestäänselvyytenä. Toivottavasti näin käy, koska positiivisia signaaleja on jo nyt nähtävissä!

Markkinointi ja mainonta -lehti raportoi hiljattain, että jo viidennes suomalaisista on kasvattanut verkko-ostamistaan. Kun jo ennen koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilaa olimme aktiivisia verkossa, on aktiivisuustaso entisestään kasvanut. ”Normaalioloissa” jopa 98% suomalaisista käyttää hakukonetta etsiessään verkosta sopivaa palveluntarjoajaa. Olemme nyt pakotetun digiloikan keskellä ja nyt jos koskaan verkkonäkyvyyden ja -löydettävyyden asiat korostuvat pk-kentässä.

Viimeinen viikko on ollut varmasti monen yrityksen ja yrittäjän haastavinta aikaa (jos se yrittäjän arki koskaan helppoa onkaan). Uutiset ovat täyttyneet hieman mollivoittoisista -näkökulmista ja yritysten lomautusten tarpeesta. Onneksi monet vuokranantajat ja pankit ovat arvostaneet asiakassuhteitaan ja pyrkineet muuttamaan maksuehtojaan suotuisammaksi tässä tilanteessa. Onhan pitkäaikainen ja hyvä asiakas aina parempi liiketoiminnalle.

Viime aikoina on julkisuudessa ollut muutamiakin näkyviä kampanjoita, jotka ovat taas nostaneet keskusteluun mainonnan eettisyyden: missä kulkevat mainonnan etiikan rajat ja missä sävyssä kilpailijoista kannattaa mainonnassa puhua.

On melkein itsestäänselvyys, että kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla pärjääminen yksin ilman kenenkään apua, on vähintäänkin vaikeaa. Kirjoitin aiemmassa blogissani siitä, kuinka haastavaa on ymmärtää suurempaa kuvaa markkinoinnista, silloinkin, kun osaa käyttää eri teknologioita. Sillä se, että opettelet käyttämään vasaraa ei vielä tee sinusta puuseppää.

Markkinointia tekeville yrityksille on tuttu käsite ”veljenpoika”. ”Veljenpoika” voi olla ihan oikeastikin veljenpoika, mutta yleisemmin sillä tarkoitetaan henkilöä, joka teoriassa osaa markkinointiin liittyviä asioita ja tekee ne yleensä melko ilmaiseksi.

”Veljenpoikaa” käytetään pienemmissä yrityksissä vasta-argumenttina siihen, miksi ammattilaista ei voida ottaa mukaan esimerkiksi markkinoinnin suunnitteluun. Lausahdus menee yleensä näin: ”meidän veljenpoika tekee tuon kotisivu-uudistuksen, sen somejutskan ja sitten sitä kuuklee”. Joku voisi luulla, että tässä on kyseessä maksettu mainos digimarkkinointifirmasta; siitä, kuinka asiakkaat eivät ymmärrä omaa parastaan. Sitä tämä ei kuitenkaan ole, vaan teksti on tunnustus. Minä olen ollut se veljenpoika.

Veljenpojan työnkuva – kotisivuista mainontaan

Omasta ”veljenpoika”-menneisyydestäni on jo niin monta vuotta, että uskallan avautua asiasta. Tein yläasteikäisenä tätini yrityksen kotisivut, ylläpidin ja fiksailin asioita kun joulusesonki iski päälle. Aloitin staattisten sivujen koodaamisen serkun innostamana, osaamista kartutin Youtubesta ja foorumeilta. Viisaat sedät sanoivat, että Google Analytics on ”must have” ja innostuin, kun näin, että oikeat ihmiset katsoivat sivuja. Jokainen uusi asia opittiin tekemällä uusi virhe. Ja sen jälkeen pyrittiin korjaamaan se. Otin uusia asioita käyttöön sivuille samaan tahtiin, kun löysin niitä.

Onko tärkeämpää tekeminen vai tulos?

Vielä tänäkään päivänä en tiedä oliko tekemiselläni kaupallisia tarkoitusperiä. Jälkikäteen olen useasti harmitellut, mitä mahdollisuuksia jäi käyttämättä. Mitä jos olisimme tehneet verkkokaupan tai tehneet kunnolla hakusanamainontaa? Mitä jos olisimme rakentaneet asiakasta palvelevan ostopolun ja niin paljon brändimainontaa, että kilpailijat olisivat joutuneet etsimään eri valtion josta hankkia uusia asiakkaita.

Mutta tämä on puhdasta jossittelua. Minulla ei ollut kyvykkyyttä ajatella isompia kokonaisuuksia, ei ollut kontekstia ja eikä ymmärrystä liiketoiminnasta tai asiakkaista. Tein vain sivuja ja kopioin muiden tekemiä ajatuksia. Ajatukset olivat oikeita, mutta en tiennyt miten ne kuuluisi yhdistää tai mikä niiden vaikutus voisi olla.

Mitä tästä opimme?

Tarinan opetus onkin, että kun kuluttaja tai yritys ostaa mitä tahansa palvelua, niin siihen sisältyy paljon asioita, jotka eivät ole suoraan konkretisoitavissa. Vaikka ”veljenpoika” teknisesti osaisi koodata yritykselle kotisivut, ei se vielä riitä. Jos osaat digimarkkinoinnin kaikki uusimmat kikat, sinulla on aikaa toteuttaa niitä itse ja sinulla on varmuus siitä, että et tarvitse ulkopuolisen ajatuksia, niin silloin kannattaa tehdä itse. Muussa tapauksessa kannattaa aina ottaa avuksi kumppani, joka seuraa alan muutoksia ja ymmärtää kokonaisuuden.

Markkinalla yleistyvätkin toimintamallit, joissa osa toiminnoista tehdään itse (inhouse) ja joitakin elementtejä ostetaan kumppanilta. Itsekin ostan ydinpalvelun lisäksi ennen kaikkea näkemystä ja uusia ajatuksia. Ulkopuolelta kannattaakin ostaa juuri sitä osaamista, mitä itsellä ei ole. Esimerkiksi mainontaa voi tehdä itsekin, mutta sen tehokas tekeminen ja sitominen liiketoiminnan tavoitteisiin vaatii erikoisosaamista, jota yrityksellä ei itsellään aina ole.

Ostat osaamista ja asiantuntijuutta

Ostatpa sitten markkinoinnin, liiketoiminnan kehittämisen, lakipalveluiden tai kirjanpidon asiantuntijapalveluita, niin todennäköisesti ostat näkemystä ja näkökulmaa, joka vie yritystäsi eteenpäin. Pankkisetä voi löytää sudenkuopan kannattavuuslaskelmassasi ja hakukoneoptimoija voi löytää hakusanat, joilla sinun asiakas etsii ongelmiinsa ratkaisua. Nämä ovat yritykselle tärkeitä asioita, joten ratkaisevaa onkin, että kumppanisi vie sinua eteenpäin ja kouluttaa asioissa, joita et vielä tiedä. Muuten päädyt vain tekemään toisistaan irrallaan olevia asioita, jotka eivät vie yritystä eteenpäin. Veljenpoikakin on hyödyllisempi työkalu yritykselle, kun hän saa oikeanlaista tukea.

Kaipaatko ammattilaisen apua? Pyydä tarjous!

Vanha totuushan on, jos se on internetissä, sen on pakko olla oikein. No, tämähän ei tietysti pidä ollenkaan paikkansa, netti nimenomaan on paikka, minne jokainen voi laittaa mitä vaan tietoa ja on usein lukijan medialukutaidosta kiinni, uskooko kyseiseen tietoon vai ei.

Jos olet opiskellut viestintää Suomessa, olet varmasti törmännyt professori Leif Åbergin ”pitsamalliin”. Siinä viestinnän eri osa-alueet jaetaan viipaleisiin kuten pitsa pikaruokaketjun tiskillä. Jos olet käyttänyt saamiasi oppeja arkityössä, olet varmasti huomannut, että viestintätyötä on vaikea viipaloida tiukkarajaisesti. Esimerkiksi ulkoinen markkinointi voi olla tärkeä osa sisäistä viestintää.

Olen käynyt erilaisten yritysten kanssa keskustelua heidän kohtaamistaan haasteista, ja huomannut, että on yksi asia, jota yritykset eivät itse osaa pohtia, koska ovat niin syvällä omassa tekemisessään. Lähes poikkeuksetta kaikki yritykset kuvittelevat, että ihmiset ovat yhtä kiinnostuneita heidän liiketoiminnastaan kuin he itse. Valitettavasti se usein tarkoittaa, että he ajattelevat etteivät tarvitse markkinointia. Toiset taas miettivät vain sitä yhtä oikeaa markkinointikanavaa, jossa asiakkaat kuumeisesti odottavat yrityksen mainosta. Katse on niin tiukasti pallossa, että on vaikea huomata, onko peli enää käynnissä. Siksi onkin syytä avata hieman ajatusmallia, jota jokaisen yrityksen olisi hyvä miettiä ennen kuin lähdetään pelaamaan erilaisten mainostaktiikoiden pariin. Sillä peli on käynnissä, eikä suinkaan välttämättä siinä kanavassa, missä luulit.

1. Asiakasymmärrys on kaiken perusta

Asiakasymmärryksen tulisi näkyä jo liiketoiminnan ylätasolla: keitä asiakkaamme ovat, palvelevatko tuotteemme asiakkaitamme ja minkä asiakkaan ongelman ratkaisemme? Kun menemme mainonnan pariin, pystymme määrittämään viestin relevantimmaksi asiakkaalle, voimme kohdentaa mainonnan oikeille henkilöille ja pystymme ymmärtämään minkälainen asiakkaan ostoprosessi on. Asiakasymmärryksen saavuttamiseksi paras keino on keskustella asiakkaiden kanssa, analysoida yrityksen asiakasrekisteri ja lähteä tutkimaan keskustelupalstoilta yrityksestä liikkuvia mielipiteitä ja kommentteja.

Asiakasymmärryksen tavoite on tuoda näkemys asiakkaisiin. Emmehän mene pelikentälle ennen kuin meillä on pelin säännöt selvillä. Asiakasymmärryksen tehtävä on asettaa meille oikea pelikenttä, jossa voimme olla luovia. Toisin sanoen, jos pelaat amerikkalaisen jalkapallon säännöillä jalkapalloa, ei homma toimi. Jos siis mainostat, mainosta kanavan ehdoilla. On täysin eri asia mainostatko radiossa, televisiossa, verkossa (ja siellä vielä joka kanavalla on omat sääntönsä) tai printissä.

2. Asiakaskokemus luo sujuvuutta

Asiakaskokemukseen on helppo saada myös konkretiaa. Aloita tunnistamalla kohderyhmä ja mieti sen jälkeen minkälainen polku asiakkaalla on ennen kuin hän ostaa sinulta. Astu asiakkaan saappaisiin ja pyri jäljittämään mitä tapahtuu, ennen kuin asiakas päätyy yrityksesi asiakkaaksi. Kuinka paljon asiakas lukee artikkeleita ja tekee vertailuja aiheeseen liittyen, etsiikö tietoa Googlesta, lukeeko alan lehtiä vai ostaako suoraan verkosta?

Sillä usko tai älä, asiakkaat eivät päätä etukäteen mistä ostavat tuotteen, vaan he tekevät tutkimusta ja vertailua, olipa kyseessä halpa tai kallis hankinta. Palvelun tuottaminen alkaa heti ensimmäisestä markkinointiviestistä aina irtisanomiseen asti, joten tämä putki pitäisi suunnitella asiakasta palvelevaksi kokonaisuudeksi, josta jää hyvä mieli. Eikä siis kannata unohtaa irtisanomisen jälkeistä markkinointia! Oikealla tavalla toimimalla saadaan moni tyytymätön asiakas houkuteltua takaisin.

3. Sisältö ratkaisee

Hyvin suunniteltu on ainoastaan puoliksi tehty. Jos halutaan saada aikaan jotain valmista, on syytä siirtyä suunnittelusta toimintaan. Nyt siis olemme tilanteessa jossa olemme tunnistaneet asiakkaan ja suunnitelleet polun jolla häntä palvellaan (katso kohdat 1 ja 2). Seuraavaksi onkin edessä asian viestiminen kyseisille asiakkaille.

Sisällön kanssa ollaankin jännän äärellä, sillä kun kukaan ei halua ostaa epäluotettavalta yritykseltä, päätyvät kaikki yritykset kehumaan omaa luotettavuuttaan ja vakavaraisuuttaan. Hyvä erottumistekijä onkin laadukas sisältö, mutta mitä se siis on? Laadukasta sisältöä ei ole se, että laitetaan oman firman logo pyörimään isolla rahalla mainonnassa. Ei edes vaikka kyseessä olisi oikea kohderyhmä, vaan kohderyhmän ja sisällön pitäisi kohdata. Uskaltaisin väittää, että 25–35-vuotiaat naiset eivät ole yksi kohderyhmä, joilla on yksi ja sama elämäntilanne. Vaikka myisit samaa tuotetta tai palvelua, niin sisällöt pitäisi suunnitella kohderyhmää mukaillen ja ottaen huomioon eri vaiheet ostoprosessissa. Mutta koska olet asiakasymmärryksen avulla muodostanut käsityksen siitä, keitä sinun asiakkaasi ovat, osaat myös puhutella heitä oikealla tavalla!

Sisällön tuottaminen voi olla työlästä, mutta ei välttämättä vaikeaa. Video on uusi musta, joten jos löytyy älypuhelin ja jotain sanottavaa, niin materiaali on jo tehty. Blogi on hedelmällinen alusta hakukoneiden algoritmien kanssa. Podcast on tehnyt näyttävän paluun ja elää uutta elämää. Formaatteja tärkeämpi on kuitenkin ymmärtää miksi sisältöä tehdään. Jos asiakkaasi käyttää puhelinta puhumiseen, kuuntelee autossa radiota podcastien sijaan ja kalastaa vapaa-ajallaan kaukana sivistyksestä, niin edellä luetellut formaatit menevät hukkaan ja viestisi saa joku digihipsteri, joka ei tiedä mitä vieheellä tehdään.

Sanoista tekoihin!

Alkoiko pelottaa? Älä huoli, tärkeintä on pohdiskelun sijaan siirtyä suoraan toimintaan, eli toteutukseen. Yritä kuitenkin tehdessäsi pitää asiakas mielessä. Esimerkiksi hakusanamainonta vaikuttaisi yksinkertaiselta keinolta jossa ei liian tarkasti tarvitse miettiä asiakasta. Ikävä kyllä erilaiset hakusanat, sanamuodot itse mainoksessa ja kilpailu muiden palvelutarjoajien kanssa antaa jo aihetta ajatella hetken asiakasta. Voimmeko saada enemmän tietoa asiakkaasta jostain hyvän perstuntuman lisäksi? Miten voimme tukea ja tehdä ongelmanratkaisusta mahdollisimman miellyttävää? Pystymmekö tarjoamaan viestintää, joka on asiakkaalle relevanttia? Tässä onkin oikea haaste näin datan ja teknologian aikana: ajattele, että yrität tavoittaa oikean ihmisen ja tavoitteenasi on hurmata hänet. Mainonta on vähän kuin treffailu – kun saat asiakkaan rakastumaan itseesi, olet päässyt tavoitteeseen! Ja jos tuntuu ettet itse selviä tästä kaikesta,ota avuksesi osaava kumppani.

Kaipaatko apua markkinointiin? Tilaa maksuton opas!

Kun heittää ilmoille ajatuksen, että kaikki ovat jostain asiasta samaa mieltä, tulee oitis mieleen, ettei ketään kiinnosta mistä joku on samaa mieltä. Olemme tottuneet siihen, että polarisoituminen ja mielipiteiden eroavaisuus tuovat väriä LinkedIn- ja Twitter-virtoihin, ja että nimenomaan eri mieltä oleminen on se juttu, jolla erotumme. Minua on kuitenkin jo pitkään kiinnostanut se, miten samoista asioita kaikki puhuvat, vaikka antavatkin niille eri termejä. Näennäisesti olemme eri mieltä vaikka todellisuudessa olemme monesta asiasta liikuttavan yksimielisiä.

Pakko myöntää, jäähän se mieleen kun kollega palaverissa sanoo että markkinointi pilaa aina kaiken. Mutta vähän kun asiaa selvittelin, täytyy sanoa että ymmärrän mitä hän tarkoitti. Etenkin nykypäivänä verkkoon syntyy mitä moninaisempia ilmiöitä, joita ihmiset alkavat luoda, jakaa, seurata ja kommentoida. Vaan eipä aikaakaan, kun Mainosmies Mainostaja havaitsee, että kyseisen asian, kanavan tai ilmiön voisi jollain tavalla monetarisoida. Ja näin markkinointi on siis ”pilannut” tämänkin sinänsä mainion asian. Muistatteko sen ajan ei niin kauan sitten kun Facebookissa sai hienosti näkyvyyttä orgaanisilla postauksilla? Aivan.

Black Friday on Yhdysvalloista lähtöihin oleva alennusmyyntipäivä, joka on perinteisesti käynnistänyt joulumyynnin. Tarinan mukaan Black Friday nimi tule esiitä, että kauppojen tilinauhan väri muuttuu miinuksen punaisesta plussan mustaan kun ihmiset ryntäävät kauppoihin Kiitospäivän jälkeisenä vapaapäivänä. Viimeisien vuosien aikana Black Fridaysta on muodostunut merkittävä kauppapäivä ja joulumyynnin käynnistäjä lähes kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Black Fridayn (tänä vuonna 29.11.) lähettyville nivoutuu myös muita tärkeitä alennusmyyntipäiviä kuten alkujaan verkkokaupan Black Friday -vastine Cyber Monday (tänä vuonna 2.12.) ja Kiinasta lähtöisin oleva Single’s Day (tänä vuonna 11.11.).

Teimme hiljattain markkinoinnin päättäjien keskuudessa tutkimuksen, jossa kävi ilmi, että markkinoinnin tekijät itsekin tunnistavat, että alalle on syntynyt osaamisvaje. Tiedetään, että markkinointia pitää tehdä, tunnistetaan jopa suunnilleen mitä pitäisi tehdä, mutta yhtälailla tunnistetaan, ettei oma osaaminen riitä. Jäin miettimään, mistä tämä osaamisvaje johtuu ja mistä se on syntynyt.

Yksi myyntityöhön liitettävistä myyteistä on, että myyjät ovat kilpailuhenkisiä. Pitääkö väite paikkansa ja millainen rooli erilaisilla kilpailuilla on myyntityölle? Fonecta on tunnettu vahvasta myyntiorganisaatiostaan ja myyjiä kannustetaankin useilla eri tavoilla menestymään mahdollisimman hyvin työssään. Kysyimme kahdelta Fonectan huippumyyjältä, millainen vaikutus kilpailuilla ja muilla kannustimilla heidän työlleen on.

Fonectalla oli suuri ilo toimia tänä vuonna Ammattikorkeakoulujen myynnin opiskelijoiden Best Seller Competitionin pääyhteistyökumppanina. Pääsimme yrityksenä seuraamaan aivan aitiopaikalta myynnin opiskelijoiden valmistautumista kilpailuun sekä luonnollisesti itse loppukilpailua. Omassa roolissani Fonectan henkilöstöjohtajana vastaan myös meidän henkilöstömme osaamistason ylläpitämisestä ja olikin ilo nähdä minkä valtavan työn opiskelijat kisaan valmistautuessaan ja Turussa kilpaillessaan tekivät ja millä omistautumisella he olivat liikkeellä. Samaa intoa näen päivittäin meidän omassa henkilökunnassamme.

Milleniaalit – tuo pelätty ja ihailtu sukupolvi joka on syntynyt puhelin tai tabletti kädessä ja jotka näin ollen ovat digitaalisissa kanavissa kuin kalat vedessä. Kuulun tähän mystiseen ikäpolveen, jota asiayhteydestä riippuen arvostellaan tai ihannoidaan. Julkisessa keskustelussa tämän sukupolven hartioille asetallaan jos jonkinlaista muutostentekijän viittaa. Puhutaan heistä sitten työntekijöinä tai johtajina, tuntuu kuin heitä pitäisi tavoitella kokonaan eri tavalla kuin edeltäviä sukupolvia. Pitääkö tämä siis paikkansa?

Keneltä tahansa tutulta jos kysyy, niin melkein aina saa kuulla, ettei Facebookia tule enää käytettyä juurikaan. Itse käytän sitä lähinnä töissä, mutta lueskelen sieltä välillä uutisia ja seuraan sellaisia ryhmiä, joita ei vielä LinkedInissä ole. Tässä olenkin siis ns. vanhan polven Facebook-käyttäjä, nuorempi sukupolvi löytää nämäkin sisällöt jostain muualta. Ja totta onkin, että Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa Facebookin käyttäjämäärät ovat lievässä laskussa. Suomessa päivittäin Facebookia käyttäviä on edelleen 2,3 miljoonaa, mutta osa käyttäjistä on regoinut mm. jatkuviin tietoturvaongelmiin siirtymällä muihin sosiaalisen median kanaviin. Onko Facebookin taru nyt siis vihdoin lopussa?

Johanna ja Lilli tästä Fonectan Porin konttorilta taas, moikka!

Tämä viikko onkin meille poikkeuksellinen kun ollaan koko viikko konttorilla eikä tälle viikolle ole tiedossa lainkaan reissuja. Toki edellisen blogitekstin jälkeen (Lappeenranta-Lahti) nopeat naiset ovat ehtineet käymään jo katsastamassa sekä Forssan että Riihimäen yrittäjät Digikuntoon-tapahtumissa, ja HAMKin tilat kahdessakin eri kaupungissa.
Lounaspaikkoja ehdimme tutkimaan hyvän määrän ja löydettiin niiden lisäksi tutuksi tuli Riihimäeltä juuri auennut uusi lelukauppa, missä pääsimme itse yrittäjä Janne Katajan kainaloon.

Oulussa puhetta LinkedInistä

Viime viikolla olimme mukana Digikuntoon tapahtumassa Oulussa, joka järjestettiin toistamiseen yhdessä BusinessOulun kanssa. Rattoisaan matkaamme sisältyi autossa oleilua 1000 kilometriä sekä 14 istuttua tuntia. HUH! Mutta onneksi Oulu ja oululaiset yrittäjät olivat yhtä ihania kuin ensimmäiselläkin kerralla. Tämä Digikuntoon vol.2 osio keskittyi B2B-puolen asioihin, joten keskusteluja syntyi erityisesti LinkedInistä sekä datasta ja sen hyödyntämisen mahdollisuuksista.

Tapasimme tilaisuudessa Katri Ravenin Oulun Sydänkeskus Oy:ltä ja hän kertoi mitä asioita hän arvostaa markkinointikumppanissa:
”Markkinointikumppanissa arvostan selkeää, suomenkielistä, ymmärrettävää keskustelua sekä selkeitä vastauksia ja tietoa siitä, miten kumppanuus palvelee käytännössä Oulun Sydänkeskusta. ”

Miksi Sydänkeskus valitsi juuri Fonectan kumppaniksi?

”Asiakkuus alkoi ajanvarauspalvelusta ja siitä oli helppo jatkaa yhteistyötä. Arvostan Fonectassa helppoa tavoitettavuutta asiakaspalveluun ja omaan yhteyshenkilöön. Kysymyksiin saa vastauksen asiantuntevasti ja selkeästi.”

Suosittelisitko Fonectaa myös muille yrityksille?

”Suosittelen ja juuri suosittelinkin. Oman yhteyshenkilön kautta on onnistunut kaikki asiat, vaikka ne eivät olisikaan hänen erikoisosaamisaluettaan.”
Välillä täytyy huilata konttorilla ja nauttia tuttuja lounaita, mutta onneksi ensi viikolla taas pääsemme yrittäjien pariin Vaasaan. 29.11 Uusyrityskeskus Startia ja Fonecta järjestävät Digikuntoon vol.2 tapahtuman Sokos Hotelli Vaakunassa. Jos vain suinkin kykenet ja innostut asiasta niin tule sinäkin paikalle. Stay tuned!! Helsingin Digikuntoon-tilaisuus tulossa 14.12.2018

Ja juna kulkee taas…

Kirjoittajat työskentelevät Fonectalla digitaalisen markkinoinnin parissa ja auttavat yrityksiä löytymään verkosta ja kasvattamaan liiketoimintaansa – joka päivä. Johanna ja Lilli puhuvat suomalaisten yrittäjien kanssa markkinoinnista mieluiten porin kielellä epämääräisiä termejä välttäen.

Johanna ja Lilli tässä Fonectan Porin konttorilta MOI. Ootko kuullut jo Digikuntoon-tapahtumista? No, nyt kuulet.

Jos haluat lukea vakavaa tekstiä markkinoinnista, niin stop, tässä blogissa ei sitä ole. Tämän blogin tarkoitus nyt ja jatkossa on kirjoittaa niin meidän kuin yrittäjien fiiliksiä ja oivalluksia järjestämistämme tapahtumista.

Saavutettavuus on uusi termi verkkosuunnittelussa. Se on noussut esiin erityisesti voimaan tulevan direktiivin myötä.

Jo vuosia on kaikissa kanavissa, seminaareissa ja webinaareissa julistettu digitaalista markkinointia ja sen tärkeyttä. Jokainen kynnelle kykenevä markkinoinnin ammattilainen, konsultti ja muu puuhaaja nousee lavalle kuin lavalle tai postaa blogiinsa viisaita sanoja digitaalisen markkinoinnin tärkeydestä. Olen tätä keskustelua nyt aikani kuunnellut, ja yhä enemmän alkaa tuntua siltä, että puheet eivät aina ihan kohtaa tekoja.

TYÖNTEKIJÄN KYNÄSTÄ: Tiedätkö, mitä markkinoinnin automaatio on? Tai luuletko tietäväsi? Ehkä koet tekeväsikin sitä, onhan markkinoinnin automaatiosta puhuttu jo vuosia ja sen toimivuutta ja helppoutta on eri kanavissa kovasti hehkutettu.

Jos minulta kysytään mikä on tämän hetken tärkein huomioitava trendi kotisivusuunnitteluun liittyen, vastaan: mobiili ensin -ajattelutapa. Väitän että jokaisen kotisivuja suunnittelevan pitää nyt ja tulevaisuudessa keskittyä entistä enemmän nettisivujen mobiilisuoritukseen. Suunnittele siis sivut entistä enemmän mobiilia varten. Hakukonekäyttäytyminen on jo nyt muuttunut siihen suuntaan että hakuja tehdään, toimialasta riippuen, yhtä paljon tai enemmän mobiilissa kuin pöytäkoneella. Tähän käyttäytymismuutokseen on myös Google pyrkinyt jo vastaamaan painottamalla parempaa mobiilikokemusta tarjoavia sivustoja paremmin mobiilihauissa.

Digikuntoon-koulutustilaisuudet saivat alkunsa vuoden 2016 alussa, kun huomasimme, että tiedonpuute ja väärinymmärrykset hidastivat varsinkin pk-yrityksien digitalisoitumista.

Haluamme puhtaasti auttaa yrityksiä löytymään paremmin verkosta ja kohtaamaan asiakkaansa oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kannustamme yrittäjiä ja yrityksiä tekemään markkinointiaan tavoitteellisesti ja kokonaisvaltaisesti. Yrityksen kilpailukykyä lisää määrätietoinen tekeminen, jossa markkinointia mitataan ja kehitetään jatkuvasti.

Chat on tehokas myynnin ja liidituotannon väline, kun sitä käytetään oikein, Miten hyvistä asiakaspalvelijoista koulutetaan hyviä chat-myyjiä? Terhi kertoo vlogissa.

Aloitin LinkedIn-tuotteen tuoteomistajana Fonectalla joulukuussa 2017, ja heti alussa huomasin, että päivänpolttava kysymys kaikkien huulilla oli: miksi tekisin LinkedIn-mainontaa kumppanin kanssa, kun voin tehdä sitä itsekin? Aihe kiinnosti tietysti itseänikin, ja jos haluan tuoteomistajana kehittää tuotetta ja sen toimivuutta asiakkailleni, on minun ymmärrettävä paitsi siihen liittyvät haasteet, myös myytit. Ja jos johonkin liittyy paljon vääriä uskomuksia ja myyttejä, niin juuri tähän LinkedIn-mainonnan tekemiseen kumppanin kanssa. Avaankin tässä nyt kolmea kenties sitkeintä LinkedIniin liittyvää myyttiä.

Kaikkihan olemme sen kokeneet: varaat matkan vaikkapa Madridiin, ja kas, kohta somefiidisi täyttyy Madridin-matkamainoksista. Olet jo palannutkin reissusta, ja vielä vaan Madrid kummittelee mainonnassa, vaikka itse olet jo suunnittelemassa reissua Italiaan. Tai vielä pahempaa, olet ostanut uuden mekon verkkokaupasta ja sama mekko vainoaa sinua viikkotolkulla – pahimmillaan vielä halvemmalla hinnalla kuin mitä siitä alun perin maksoit. Alat jo kyllästyä koko mekkoon, jonka sentään piti olla kevätsesongin piristys.

Aika ajoin esiin nousee kysymys siitä, kuinka yrityksille suunnattu, eli B2B-markkinointi eroaa kuluttajille suunnatusta markkinoinnista? B2B-markkinoinnilla on toki omat luonteenpiirteensä, mutta se ei yksistään määrittele sitä, minkälainen markkinointi on järkevää. Monen yrittäjän kuulee väittävän, ettei yrityspäättäjille kannata tehdä markkinointia samalla tavalla kuin kuluttajille. Loppujen lopuksi kaikki markkinointi on ihmisten välistä viestintää. Markkinointia kannattaakin lähestyä palvelun tai tuotteen arvon näkökulmasta. Käytännössä mitä arvokkaampi palvelu tai tuote, sitä monimutkaisempi asiakkaan ostoprosessi tyypillisesti on ja sitä useampi ihminen osallistuu päätöksentekoon.

Asiakaspalvelussa törmäämme jatkuvasti mitä moninaisimpiin haasteisiin, joita suomalainen yrittäjä arjessaan joutuu ratkomaan. Onneksi näiden haasteiden kanssa ei tarvitse olla yksin, suurin osa ongelmista ratkeaa jo ensimmäisen puhelun aikana.

Yrityksen liiketoiminnan kasvattamisessa on markkinointi yrityksen tärkein työkalu. Markkinointiin liittyvät asiat askarruttavat yrittäjiä ja markkinointipäättäjiä viikoittain. Miten helppoa tänä päivänä on löytää hyvä kumppani? Digitaalisen alan osaajia löytyy nykypäivänä enemmän kuin riittävästi, ja jokaisella on toista hienompi asia, joka mullistaa liiketoiminnan.

Asiakaspalvelukokemukseen liittyy useita eri harhaluuloja. Asiakaspalvelu koetaan tärkeäksi ja palvelukokemukseen halutaan panostaa, mutta monesti rakennetaan ajatukset myyttien pohjalle, ei faktoihin. Asiakasjohtaja Ilja Salonen kumoaa blogissa 6 yleisintä myyttiä.

SEO (search engine optimization) eli hakukoneoptimointi on edelleen aika monelle mystinen asia. Näen jatkuvasti työssäni, millaista hepreaa sen ostaminen on suurelle osalle yrityksistä. Moni yrittäjä painii hakukoneoptimoinnin ostamisen tuskan kanssa, mikä tekee sen myymisestä myös hankalaa. Siksi hyvä tuotteistus ja hyvä vuorovaikutus parantavat optimoinnin asiakassuhdetta huomattavasti.

Monet klassiset mainokset jäävät mieleen ja elävät yli vuosikymmenten. Applen ikoniset 1984 ja Think different -kampanjat, Coca Colan joulupukki joka ajaa rekallaan lumisen kylän läpi, Valion Aina kun mä maitoo juon… Esimerkkejä voisi listata loputtomiin. Onnistunut mainoskampanja jää elämään omaa elämäänsä, siitä siirtyy lentäviä lauseita arkikieleen (vaikkapa ”Elämä on”) ja mainoksia muistellaan vielä vuosien päästä. YouTubesta löytää tuhansia vanhoja klassikkomainoksia, ja ne ovat saaneet satojatuhansia, jopa yli miljoona katselukertaa, mikä kertoo niiden vetovoimasta, toki myös nostalgisesta kaipuusta aikaan jota ei enää ole.

Oletko koskaan pohtinut yrityksesi asiakaspolkua? Asiakaspolun hiominen kannattaa, koska markkinointipanostukset toimivat tehokkaammin, kun olet varmistanut, että ne keskittyvät asiakkaan polun oikeisiin pisteisiin.

Ei ole. Tätä mieltä ovat Fonectan Joukahaisenkadun yksikössä työskentelevät copywriterit, sanavalmiit turkulaiset. Mutta he ovatkin tekstin kirjoittamisen ammattilaisia. Yrittäjän puntti saattaa tutista aivan eri tavalla, kun tehtävänä on luoda sisältöä omille kotisivuille, some-kanaviin tai vaikkapa uutiskirjeeseen. Kokosimme yrittäjille vinkkejä, joiden avulla pääset alkua pidemmälle sisällöntuotannossa. Jos vinkeistä viisastuminen ei vielä johdakaan valmiisiin teksteihin, muista, että voit aina kääntyä ammattilaisen puoleen!

Firmallasi on nettisivut, kenties Facebook-profiilikin, olet jopa tehnyt yrityksellesi LinkedIn-sivun. Olet listannut myymäsi tuotteet ja palvelut, ja jossain yhteystietojen lomassa ovat ehkä aukioloaikasikin. Olet panostanut isoihin kuviin ja sivut ovat näyttävät, homma on siis hoidossa ja voit levätä laakereilla, vai voitko?

Vuoden 2016 digibarometri kertoo vuosittaisena katsauksena kansakunnan ”digitaalisen asennon” ja siinä tapahtuneet muutokset. Suomi lunasti oikeutetusti tutkimuksen kärkipaikan. Silti suurimmaksi haasteiksi Suomen kilpailukyvyn kannalta tutkimuksessa nousee vuodesta toiseen digitalisaation syvempi soveltaminen. Voidaanko sanoa, että meillä suuret puheet eivät aina jalkaudu tekojen asteelle?

Myynti on maailman vanhin ammatti. Väitetään usein, että prostituutio olisi vanhin ammateista, mutta myyntiä sekin. Voiko maailman vanhin ammatti olla kokonaan uhattuna digitalisaation myötä? Myynnin murros askarruttaakin monessa mielessä ja yrityksessä.

Sisältömarkkinoinnista puhuttaessa sekoitetaan se yllättävän usein sisällöntuotantoon, ja silloinkin monesti sillä tarkoitetaan nimenomaan tekstin tuottamista. Lisäksi liian usein kuvitellaan, ettei sisältömarkkinointi kannata ja ettei sisältömarkkinoinnin toimenpiteillä ole mahdollista tuottaa konkreettisia euroja yrityksen kassaan.